Mannerlaattojen liikkeet muuttavat valtamerialtaiden muotoa ja kokoa. Vaikka liike on vain noin viisi senttiä vuodessa, mantereet tulevat lopulta takaisin yhteen suurmantereeksi. Tämä muuttaa myös vuorovesi-ilmiötä.

Fysikaalisen meritieteen apulaisprofessori Mattias Green Bangorin yliopistosta kirjoittaa The Conversation -verkkolehdessä mannerten pitkän aikavälin liikkeiden vaikutuksesta vuorovesiin.

Green on tutkijaryhmässä julkaissut artikkelin tieteellisessä julkaisussa AGU Geophysical Research Letters.

Atlantin valtameri laajenee tällä hetkellä noin samaa vauhtia kuin sormenkynnet kasvavat. Tyynimeri puolestaan sulkeutuu hyvin, hyvin hitaasti.

Näillä muutoksilla on Greenin mukaan valtava vaikutus miljoonien vuosien kuluessa, koska vuorovesi liikkuu valtamerissä kuin erittäin pitkä aalto, jolla on tuhat kilometriä huippukohtiensa välillä.

Aallon liikkumistapaa määrittää erityisesti valtamerialtaan muoto ja syvyys. Jos valtameri on oikean kokoinen eli jos altaan pituus on puolet allosta, vuorovedestä voi tulla valtava.

Kuluneen 250 miljoonan vuoden aikana vasta noin kahden viimeisimmän miljoonan vuoden aikana Maassa on ollut voimakasta vuorovesivaihtelua.

Olemme nyt noin puolivälissä supermantereiden kiertoa. Mitä tapahtuu vuorovesille, kun supermanner noin 250 miljoonan vuoden kuluttua on jälleen kasassa?

Tietokonemallinnusta hyödyntämällä tutkijaryhmä on havainnut, että suurmantereen syntyyn kytkeytyy myös suurvuorovesi-ilmiö. Tutkijoiden mukaan olemme juuri alkuvaiheessa ajanjaksoa, jolloin vuorovesivaihtelu on hyvin suurta.

Tämän jälkeen vaihtelu heikentyy merkittävästi, kunnes se kasvaa laajaksi jälleen noin 150 miljoonan vuoden kuluttua. Näin tapahtuu, koska kun valtamerialtaiden muoto muuttuu, ne ovat välillä resonanssissa ja välillä pois siitä.

Vuorovesihuiput ovat geologisella ajanlaskulla lyhyitä. Ne kestävät vain noin 20 miljoonaa vuotta.