Permikauden joukkotuho noin 252 miljoonaa vuotta sitten on planeettamme historian tuhoisin joukkosukupuutto. Se pyyhki mennessään 80 prosenttia eläinkunnasta ja jopa 95 prosenttia merieläimistä. Nykyisin sen uskotaan saaneen alkunsa massiivisista tulivuorenpurkauksista.

Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana tutkijat ovat kuitenkin löytäneet merkkejä toisesta permikauden aikaisesta suuresta joukkosukupuutosta, joka tapahtui noin 8 miljoonaa vuotta ennen permikauden tuhoa.

”Capitan-kauden joukkotuhosta ei vielä tiedetä paljoa, mutta sen uskotaan vaikuttaneen huomattavasti enemmän maa- kuin merieläimiin”, toteaa New Mexicon luonnontieteellisen museon tutkija Spencer Lucas New Scientistsivustolla.

Lucasin mukaan Capitan-kauden joukkosukupuutto on itse asiassa saattanut olla näistä kahdesta tärkeämpi. Se jätti ekosysteemin ehtyneeksi, joten eläimistö oli edelleen haavoittuvainen, kun tulivuoret alkoivat purkautua muutamaa miljoonaa vuotta myöhemmin.

”Capitan-kauden sukupuuton ekologiset tuhot jättävät permikauden lopun joukkotuhon tapahtumat varjoonsa”, Lucas toteaa.

Permikauden joukkotuhon laajuutta voidaan Lucasin mukaan siis osaltaan selittää sillä, että sen tuhoihin on laskettu molempien sukupuuttojen tappiot. Todellisuudessa voi hyvinkin olla niin, että permikauden joukkotuho vaikutti lähinnä merieläimiin capitan-kauden tuhon ollessa vastuussa maaeläimien sukupuutosta.

Capitan-joukkotuhon syitä ei kuitenkaan tunneta, koska se ei juurikaan jättänyt jälkeensä merkkejä ilmakehän koostumuksen muutoksista tai ilmaston lämpenemisestä. Etelä-Afrikkalaisen Witwatersrandin yliopiston paleontologi Kévin Rey kollegoineen on nyt löytänyt johtolangan Afrikasta löytyneen Diictodon felicepsin fossiilin hampaista.

D. feliceps on dikynodonttien alalahkoon kuuluva nisäkäsmäinen kasvisruokavaliolla elänyt ja laajalle levinnyt matelija, joka kasvoi noin puolen metrin pituiseksi. Sen jäänteitä on löydetty erityisesti Etelä-Afrikan alueelta.

Rekonstruktio Diictodon felicepsistä. Keilamaisten kulmahampaiden lisäksi lajilla ei ollut muuta purukalustoa. (Kuva: Viliam Simko/Wikimedia Commons)

Hampaiden analyysi paljasti, että D. felicepsin elinalue muuttui äärimmäisen kuivaksi capitan-joukkotuhon aikaan. Hampaista ei kuitenkaan löytynyt merkkejä ilmaston lämpenemisestä, mikä on Reyn mukaan poikkeuksellista. ”Tavallisesti lämmin ja kuiva ilmasto kulkevat käsi kädessä”, hän toteaa.

Pian tutkijat tajusivat fossiilin eläneen samalla ajanjaksolla, jolloin Cape Foldin vuorijono – joka saattoi aikanaan olla Himalajan vuoriston korkuinen – alkoi muodostua.

Reyn teorian mukaan uusi vuoristo saattoi estää kostean meri-ilman kulkeutumisen Pangean sisäosiin, aiheuttaen maaeläinten joukkokuoleman ilman lämpötilan nousua.

Vuoristo ei kuitenkaan ympäröinyt koko supermannerta, joten pelkästään sen muodostumisella joukkotuhoa ei voida selittää. Tutkijoiden mukaan se voi kuitenkin olla yksi joukkotuhon monista ajureista.

Tutkijat eivät kuitenkaan tiedä, mitä muut ajurit olivat.

Tutkimusraportti on julkaistu Gondwana Research -tiedejulkaisussa. Aiheesta uutisoi New Scientist.