Linnunlaulu ja meren kohina kuuluvat selvästi, vaikka vauhtia on toistasataa. Sadekuurokin tuntuu erilaiselta, kun pisarat hakkaavat tuulilasiin, mutta ilmavirta ohjaa ne kuitenkin yli avoimen ohjaamon. Mutkatiellä voi silti lasketella reippaastikin ilman, että korin joustaminen vesittää avoautoilun iloa. Hauskaa, kuten Mazdan tavoitteena olikin!

Kaiken olennaisen uudesta Mazda MX-5:stä kerroimme oikeastaan jo numeron 5/05 Kohta Täällä -jutussa, joten teknisiin yksityiskohtiin on tässä yhteydessä turha syventyä.

Niin muotoilussa kuin tekniikassa kaikki muutokset ovat olleet lähinnä alkuperäisen, myös myyntilukujen (vuodesta 1990 lähtien yli 700 000 autoa, joista noin 85 prosenttia on yhä liikenteessä) valossa toimivaksi todetun periaatteen hienosäätämistä. Tässä kuitenkin on paino sanalla kaikki, sillä niin perusteellisesti Mazda kehuu paneutuneensa MX-5:n uudistamiseen.

Perusteellisuutta kuvaa se, että ainakin tehtaan sanojen mukaan ainoa vaihtokelpoinen osa edellisen mallin kanssa on etupyörän takana oleva sivuvilkku.

MX-5 saapuu Eurooppaan vasta syksyllä ja Suomeen käytännössä kesäksi 2006. Tässä vaiheessa myös koeajokokemukset rajoittuvat Amerikan mallin kaksilitraiseen ja kuusivaihteiseen käsivalintaiseen versioon, jotka kaiken lisäksi oli valmistettu ennen varsinaisen sarjatuotannon alkua.

Euroopassa valikoima koostuu kaksilitraisesta joko viisi- tai kuusivaihteisena sekä 1,8-litraisesta viisivaihteisena. USA:ssa kaksilitraisen saa myös kuusivaihteisen automaattivaihteiston kera.

Entinen cokispullomainen, keskeltä kapeneva korinmuoto on hylätty, ja keula ja perä liittyvät toisiinsa suoraviivaisemmin. Käytännön etuna tästä on ohjaamoon saatu lisäleveys.

Ajoasennon saa toimivaksi, mutta esimerkiksi reisituki ja sopiva etäisyys ohjauspyörään voi ainakin pisimmillä henkilöillä jäädä kompromissiksi.

Kaikkeen ajamiseen liittyy positiivista herkkyyttä. Auto taipuu mutkiin halukkaasti, mitä auttaa tasainen painonjakauma ja pienentynyt hitausmomentti. Paitsi, että komponentteja on kevennetty, niitä on siirretty lähemmäs painopistettä.

Ohjaus on tarkka ja nopea (2,6 kierrosta laidasta laitaan), jousitus täsmällinen (edessä päällekkäiset kolmiotuet, takana uusi monivarsituenta), kori jäykkä (47 prosenttia edeltäjää parempi vääntöjäykkyys), vaihteensiirto tarkka sekä moottori pirteä ja ääneltään innokas. Suorituskyky on jopa pieni pettymys, vaikka MX-5 ripeästi liikkuukin. Toisaalta ”tehonpuute” on usein myös merkki siitä, että ajettavuus on perin onnistunut. Nähtäväksi jää, millaiselta nykyistä pienitehoisempi 1,8-litrainen aikanaan tuntuu.

ENSIMMÄINEN MX-5 esiteltiin 1989, joten malli on tullut jo vahvaan teini-ikään. Joskus elämä muuttuu siinä vaiheessa vaikeaksi, mutta Mazda MX-5:n kohdalla meno tuntuu vain helpottuvan. Toisaalta hinta on vielä kysymysmerkki

(Tiivistelmä Velimatti Honkasen artikkelista TM 13/05, s. 52-53)