Merenpinnan nousuvauhti on kiihtynyt viime vuosikymmenien aikana, paljastavat maanantaina julkistetut uudet satelliittimittaukset.

Jos merenpinnan nousuvauhti kiihtyy nykyistä tahtia, vuoteen 2100 mennessä merenpinta voi nousta nykytasosta jopa 60 sentillä nykyisin ennustetun 30 sentin sijasta, tutkimuksessa todetaan.

Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa on analysoitu vuodesta 1992 lähtien otettuja satelliittikuvia. Analyysin mukaan merenpinnan nousuvauhti ei ole tasainen 3 millimetriä vuodessa, vaan vuosikymmenen aikana nousuvauhtiin tulee noin milli lisää.

Toisin sanoen jos merenpinta nousee nyt 3 milliä joka vuosi, vuosikymmenen päästä se nousee 4 milliä joka vuosi, kahden vuosikymmenen päästä 5 milliä joka vuosi ja niin edelleen. Analyysin mukaan merenpinta saattaa nousta jopa yli 10 milliä vuodessa vuoteen 2100 mennessä.

Tutkijaryhmään kuuluva University of Colorado Boulderin professori Steve Nerem sanoo tiedotteessa, että tämä laskelma perustuu oletukseen, että nykyinen kehitys jatkuu. Laskelma on kuitenkin hänen mukaansa todennäköisesti alakanttiin, koska siinä ei ole huomioitu sitä, että jäätiköiden sulaminen useimpien arvioiden mukaan kiihtyy.

Jos merenpinta nousee 65 sentillä vuoteen 2100 mennessä, se aiheuttaa merkittäviä ongelmia monissa rannikkokaupungeissa, tutkijat varoittavat.

Merenpinnan nousu johtuu kahdesta syystä. Ensinnäkin laajetessaan vesi lämpenee. Tämä lämpeneminen on aiheuttanut noin puolet merenpinnan 7 sentin noususta viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana. Tämän lisäksi merenpintaa nostaa se, että maalla olevat jäätiköt sulavat mereen.

Jason-3-satelliitti oli yksi mittaukseen osallistuneista satelliiteista. Kuva: NOAA

Merenpinnan nousun mittaaminen on vaikeaa, Nerem muistuttaa. Esimerkiksi vuoden 1991 Pinatubo-tulivuoren purkaus viilensi ilmastoa ja laski merenpintaa. Lisäksi El Niñon kaltaiset merivirtojen muutokset sotkevat laskelmia. Tässä tutkimuksessa on yritetty arvioida, millainen merenpinnan nousuvauhti on, jos tätä satunnaisvaihtelua ei huomioida.

Analyysissa todettiin, että merenpinnan nousun kiihtymistä selittää ennen kaikkea Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden sulaminen.

Tutkimustulos on linjassa viime vuonna julkaistun saksalaisen Siegenin yliopiston julkistaman tutkimuksen kanssa. Sen mukaan ennen vuotta 1990 maapallon merenpinnat nousivat noin 1,1 millimetriä vuodesssa. Vuosien 1993 ja 2012 välillä merenpinta kuitenkin nousi 3,1 milliä vuodessa.

Alkuvuonna hollantilaisen Delftin yliopiston tutkijat puolestaan kertoivat, että merenpinnan nousemisen ennusteita sotkee vielä yksi yllättävä asia: merenpohjan vajoaminen. Jäätiköistä mereen sulava vesi tekee valtameristä raskaampia, mutta se johtaa merenpinnan nousun lisäksi siihen, että merenpohja vajoaa alemmas veden painon alla.

Tutkimuksessa laskettiin, että merenpinnan pohja on vajonnut keskimäärin 0,1 milliä vuodessa vuosina 1993-2014, eli yhteensä 2,1 milliä tuona aikana. 1990-luvun alun jälkeen merenpinnan taso on noussut noin 80 milliä, joten suhteellisesti vaikutus ei ole kovin suuri.

Tutkijat laskevat, että satelliitit ovat aliarvioineet merenpinnan nousua ja veden lisääntymisen määrää noin 8 prosentilla.