Yhdysvaltalaisen Chapman University -yliopiston tutkija on havainnut tutkimuksissaan, että miehillä on alhaisempi kynnys rangaista kollegoitaan työyhteisössä kuin naisilla.

Tutkimustuloksista kävi myös ilmi, että rankaisemalla eritoten miehet saavuttavat korkeamman aseman työyhteisössä. Miehet ovat taipuvaisia suuntaamaan rangaistustoimia myös niitä työyhteisön yhteistyökykyisiä jäseniä kohtaan, jotka eivät ole toimineet asemassaan millään tavalla väärin, tutkimus väittää.

Työyhteisöjen sukupuolieroja yhteistyötilanteiden sekä rangaistuskäyttäytymisen näkökulmasta tarkasteleva tutkimus julkaistiin Socius: Sociological Research for a Dynamic World -tiedejulkaisussa. Tutkijan havainnoista uutisoi Science Daily -sivusto.

”Painokas rankaiseminen sekä sitä seuraava virka-asemaan liittyvä palkkio voivat olla normaaleja asioita testiolosuhteiden ulkopuolella. Tämä tutkimus yhdistää akateemisen tutkimustyön viimeaikaisiin uutisotsikoihin muun muassa Me Too -kampanjaan liittyen”, kertoi tutkimuksen kirjoittaja, Chapman University -yliopiston apulaisprofessori ja ekonomisti Terence Burnham lehdistötiedotteessa.

Tutkimuksen anti viittaa siihen, että työpaikalla asemaansa parantamaan pyrkivät miehet ovat valmiita langettamaan valtavia taakkoja muiden päälle ja tuhoamaan oman työryhmänsä edetäkseen ylemmälle tasolle työyhteisön hierarkiassa. Tuloksien perusteella miehet saattavat rangaista kollegoitaan enemmän kuin naiset kahdesta eri syystä johtuen.

  1. Rangaistus rinnastetaan usein fyysiseen konfliktiin. Miesten tiedetään aiempien tutkimusten perusteella suosivan fyysistä rankaisua epäoikeudenmukaiseen käyttäytymiseen liittyen. Miehet ovat myös vähemmän yhteistyökykyisiä ja anteliaita naisiin verrattuna.
  2. Virka-asema vaikuttaa yhteistyökykyiseen käyttäytymiseen ja naiset voivat kokea virka-asemaan sekä hierarkiaan liittyvät asiat eri tavalla kuin miehet. Rankaiseminen voi olla joillekin hierarkiassa ylöspäin tähtääville yksilöille työkalu. Tutkimustuloksien mukaan selkeät virka-asemaan liittyvät kannusteet saivat miehet ryhtymään rangaistustoimiin suunnilleen kaksi kertaa useammin kuin naiset.

Rangaistukset voivat vaihdella aina maineen vahingoittamisesta irtisanomiseenkin asti.

Osana tutkimustaan apulaisprofessori Burnham järjesti peliteoriakoe eli ”public goods game” -tapahtuman 96 koehenkilölle.

Koehenkilöt jaettiin neljään 24 henkilön peliryhmään. Kussakin ryhmässä oli saman verran miehiä ja naisia.

Peliteoriakokeen aikana koehenkilöt valitsivat itsenäisesti ja muiden tietämättä, kuinka monta henkilökohtaista pelimerkkiään he asettivat julkiseen pottiin pitäen itsellään loput merkit. Panokset laskettiin yhteen, kerrottiin 1,6:lla ja jaettiin tasaisesti neljän ryhmäläisen kesken. Jokainen koehenkilö pelasi peliä kerran hierarkiseen asemaan perustuvilla voittomahdollisuuksilla sekä riippumattomilla voittomahdollisuuksilla.