Tuoreen liikennenäkötutkimuksen tulosten perusteella voidaan laskea, että Suomen teillä on jopa satatuhatta autoilijaa, jotka eivät täytä ajokorttilainsäädännön näkövaatimuksia. Mikäli maisema ratin takaa näyttää jatkuvasti sumealta kannattaa varata aika optikolle. Silmälasit voivat kirkastaa päivän.

Näkeminen on monimutkainen ilmiö. Yksinkertaistaen sanottuna silmien kautta kulkee signaaleja aivoihin, joissa muodostuu varsinainen näkökokemus. Silmän terävän näön alue on suppea, vain joitakin asteita, joten katsetta on siirrettävä jatkuvasti. Näkökentän sumeampi reuna-alue on tärkeä tiedon kerääjä. Siellä havaitut ärsykkeet ja muutokset vetävät katseen automaattisesti puoleensa.

Autoilijalle tärkeitä näkemisen osa-alueita ovat näöntarkkuus, näkökenttä, kontrasti- ja hämäräkö sekä silmien kyky palautua häikäisystä. Suomessa ajokorttia myönnettäessä tarkastetaan kaksi ensin mainittua. Tuntuu sinänsä ihmeelliseltä, että ajokorttia varten kontrastinäköä ei tutkita vaikka asiantuntijatahot korostavat sen merkitystä liikenteessä. Testi voitaisiin tehdä luotettavasti edullisilla menetelmillä. Vaikeampaa on määritellä ajokorttivaatimusten raja-arvot.

Näön heikentyessä yksityiskohtia jää huomaamatta ja kuljettaja alkaa tehdä virhearviointeja. Vuosien varrella hankittu ajokokemus auttaa selviämään yllättävistä tilanteista, mutta siitäkään ei ole apua mikäli osa tarpeellisesta tiedosta jää kokonaan havannoimatta.

Autoiljalta vaaditaan tietysti muutakin kuin hyvää näkökykyä, mutta näkemisen ja näkymisen merkitystä liikenteessä tuskin voi liioitella. Kyse on tärkeistä perusasioista joihin autoilija voi itsekin vaikuttaa. Näontarkastuksissa on syytä käydä muulloinkin kuin laki vaatii. Silmien palautuminen äkillisestä häikäisystä normaalitilaan kestää jopa parikymmentä minuuttia, joten aurinkolasit kuuluvat autoilijan vakiovarusteisiin. Etenkin keväisin aurinko paistaa alhaalta. Tuulilasin pyyhkimet ja ajovalot kannatta pitää kunnossa ja auton lasit puhtaana. Pyyhkimien vaihtotarve on helppo todeta. Myös molemmat ajovalopolttimot kannattaa vaihtaa säännöllisesti uusiin esimerkiksi joka syksy. Laadukkaan polttimon valintaan saa apua Tekniikan Maailman testeistä (TM 20/00 ja TM 4/01).

(Tiivistelmä Markus Kasesmaan artikkelista TM 9/03, s. 32-34)