Yksi maailman kuuluisimpia muinaismuistoja ovat Pääsiäissaarella eli Rapa Nuilla sijaitsevat jättimäiset kivipatsaat, jotka nykykäsityksen mukaan on tehnyt saaret asuttanut polynesialainen väestö. Patsaat on tehty vuosien 1250–1500 välillä kiveksi iskostuneesta vulkaanisesta tuhkasta Rano Rarakun kraatterilla.

Nyt joukko yhdysvaltalaisia tutkijoita uskoo löytäneensä ratkaisun yhteen patsaisiin liittyneistä kysymyksistä: Miten niiden päähän on päähän on saatu nostettua jopa toistakymmentä tonnia painavat kiviset punaiset hatut?

”Monet ihmiset ovat kehittäneet ideoita, mutta me olemme keksineet ensimmäisenä idean, joka hyödyntää arkeologista todistusaineistoa”, sanoo Penn Staten yliopiston antropologian jatko-opiskelija Sean W. Hixon tiedotteessa.

Aiheesta on julkaistu tutkimus Journal of Archaeological Science -lehdessä.

Tutkijat tietävät, että tuhkakivestä tehdyt patsaat ovat lähtöisin yhdeltä paikalta, kun taas punaisesta kuona-aineesta tehdyt kivet ovat peräisin toiselta paikalta.

Aiemmissa tutkimuksissa on myös selvitetty, että jopa 10-metriset ja 81-tonniset patsaat on siirrety alunperin paikoilleen hyvin valmistettuja teitä pitkin nostelemalla ja kallistelemalla niitä, samalla tavalla kuin jääkaappeja liikutetaan.

Joistakin patsaista on kuitenkin matkan varrella pudonnut osia. Niistä on voitu päätellä, että patsaat on kaiverrettu niin, että ne ovat nojautuneet eteenpäin, minkä jälkeen niitä on kallistettu lopulliseen asentoonsa.

Hattujen läpimitta on reilut 2 metriä, ja ne painavat 13 tonnia. Ne on pystytty vierittämään saaren halki, mutta kun ne saatiin patsaiden luokse, ne piti silti saada jollain ilveellä patsaiden päälle.

Tutkijat arvioivat, että hatut ovat luultavasti olleet alunperin lieriön muotoisia. Lopulliseen muotoon ne on kaiverrettu vasta, kun ne on saatu nostettua patsaiden päähän. Joidenkin patsaiden juurelta on löytynyt palasia samasta punaisesta aineesta, josta hattu muodostuu.

Tutkijat ottivat 3d-valokuvia hatuista ja patsaista, ja kuvien avulla he muodostivat yksityiskohtaisia kuvia hatuista ja niiden yksityiskohdista. Tarkoitus oli etsiä hattuja yhdistäviä piirteitä, joiden avulla olisi mahdollista päätellä, miten hatut on nostettu patsaiden päälle.

Antropologian professori Carl Lipo sanoo tiedotteessa, että hatut on nostettu patsaiden päälle käyttäen hyväksi isoa ramppia, jonka toinen pää on nostettu patsaan pään päälle. Hattu on vedetty patsaan päälle hyödyntäen köysiä.

Pitkän köyden keskikohta on kiinnitetty rampin päälle, ja köysi on kiedottu lieriön ympärille niin, että sitä on voitu vetää. Köyden päät on sen jälkeen tuotu huipulle, missä työntekijät ovat vetäneet lieriön rampin päälle. Naruja on siis käytetty eräänlaisina nostoliinoina.

Tällä tavalla on saatu vähennettyä sitä voimaa, jota on tarvittu hatun nostamiseen. Lisäksi on saatu estettyä se, ettei hattu vierisi alas ramppia.

Tutkimuksen mukaan suurimpienkin hattujen siirtämiseen tarvittiin tällä tavoin korkeintaan 15 työntekijää.

Kun hattu oli oikealla kohdallaan, se nostettiin todennäköisesti pystyyn patsaan päälle puisen vipuvarren voimalla. Tämän jälkeen ramput purettiin.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun kukaan on systemaattisesti tutkinut todistusaineiston pohjalta sitä, kuinka jättiläishatut saatiin Pääsiäissaaren massiivisten patsaiden päälle”, Lipo sanoo.

”Työssämme yhdistyy viimeistä tekniikkaa oleva 3d-mallinnus muinaisesineiden analyysiin sekä fysiikkaan pohjautuviin malleihin.”