Mitsubishi Lancer on tuttu mallinimi myös useimmille suomalaisille. Pienen tauon jälkeen Lancer palaa myyntiin meillekin ensi syksynä.

Uudella Lancerilla on Mitsubishin organisaatiossa suuri tehtävä. Se tulee myyntiin pienten perheautojen luokkaan, jonne lähes jokaisella valmistajalla on tarjolla oma tuotteensa. Tämän pikkuautojen ohella Euroopan nopeimmin kasvavan autoluokan avulla tehdään kovia myyntilukuja. Sellaisiin Euroopan Mitsubishilla ei ole viime vuosina juuri päästy käsiksi.

Edellistä Lanceria ei myyty Japanin ulkopuolella, mutta ensi syksynä auton seitsemän vuoden poissaolo Euroopasta päättyy. Markkinoille tuodaan itse asiassa yhdellä kertaa kaksi autoa – porrasperäinen Sedan ja farmarimallinen Station Wagon. Molemmille on valmistajan suunnitelmissa varattu oma, tarkoin rajattu tehtävänsä.

Ulkoisesti uusi Lancer on helppo tunnistaa Mitsubishiksi. Merkin tuttu timanttilogo on nostettu nyt suurena keskelle auton keulaa, ja muu kori noudattelee linjoiltaan Mitsubishin perinteistä muotokieltä. Kokonaisuus tuskin säikäyttää yhtäkään ostajaehdokasta, mutta jännittävän keulailmeen ansiosta auto on helppo tunnistaa uudeksi. Akseliväli on luokan nykysuuntauksen mukaisesti varsin pitkä (2 600 mm), ja leveistä ovista on helppo nousta sisälle autoon. Matalan vyötärölinjan ja korkeiden ikkunoiden ansiosta sisällä riittää valoa, vaikka Lancer onkin selvästi useimpia kilpailijoitaan matalampi. Perinteisen korkuinen, voisi kaiketi sanoa.

Kaupunkiliikenteessä Lancerin kulmien arviointi on hieman hankalaa, sillä vinkeästi muotoiltu keula katoaa kuljettajan näkymättömiin. Ohjausta voinee luonnehtia parhaiten sanalla vaivaton – se täyttää mainiosti tarkoituksensa keskittäen täsmällisesti ja välittäen tien tapahtumat kuljettajan näppeihin, mutta kaikkein suurinta raikkautta tai nautinnollista urheilullisuutta siitä ei kuitenkaan löydy. Mallikkaan määrätietoisesta palautuksesta huolimatta tunto voisi olla luonnollisempikin.

Jousitus on sen sijaan todellista valioluokkaa, huolimatta melko tavallisesta rakenteestaan (edessä joustintuet, takana monivarsituenta). Löytyykö syy Mitsubishin monivuotisesta rallikokemuksesta vai mistä, mutta tällä saralla tuotekehitysosasto vaikuttaa todella onnistuneen. Lancer nielee eleettömän varmasti kestopäällysteisen tien pienet epätasaisuudet ja jopa sorateiden nimismiehenkiharat. Vain kaikkein suurimmissa heitoissa jousituksen liikkeet tuntuvat turhan suurilta. Soratiellä kiveniskemät ovat satunnaisia ja vaimeita. Lopullinen arvio ajettavuudesta, ääritilannekäytös mukaan lukien, saadaan sekin vasta perusteellisemmissa testeissä.

Usein uusien autojen esittelytilaisuuksissa valmistajien harrastama uuden teknologian vyörytys tuntuu lähes hengästyttävältä. Mitsubishi Lancerin ensikohtaamisesta tällaista ahdistusta ei synny, sillä auto tuntuu heti poikkeuksellisen tutulta ja helpolta käyttää. On ilahduttavaa, että Mitsubishi on uskaltanut esitellä myös näin perinteisen auton, jossa kaikki toimii juuri kuten luulisikin. Samoin laatuvaikutelma on uudessa Lancerissa hyvä, joten on jopa poikkeuksellisen mielenkiintoista nähdä, millaisen vastaanoton auto saa myynnin alkaessa ensi syksynä. Uuden Lancerin hinnat alkavat 19950 eurosta, joka on 1,3-litraisen Comfort-porrasperän kustannus.

(Tiivistelmä Jani Kajanderin artikkelista TM 12/03, s. 10-15)