Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt Keniasta luolan, jossa on asuttu 78 000 vuotta sitten. Sieltä on saatu esille merkittäviä esinelöytöjä. Lisäksi löytö on valottanut, miten metsästäjä-keräilijöiden ja rautakauden yhteisöt kehittyivät.

Tutkimusta johti Max Planck Instituutti, joka kertoo aiheesta tiedotteessaan.

Tutkijat ovat saaneet Panga ya Saidin luolalöydöstä uutta tietoa siitä, miten varhaiset ihmiset käyttivät hyväkseen ympäristöään. Luolan ympärillä oli tuolloin yhtenäisiä trooppisia metsiä ja ruohotasankoja.

Tutkijat ovat analysoineet luolasta löytyneitä kasvi- ja eläinjäänteitä sekä simpukoita. Niistä tutkijat ovat päätelleet, että siellä asuneet ihmiset saivat eläin- ja kasviravintoa silloinkin, kun muualla ympäristössä alueet muuttuivat kuivemmiksi.

Löytö vahvistaa kasvavaa näyttöä siitä, että Homo sapiens eli nykyihminen pystyi mukautumaan erilaisiin ympäristöihin, kun laji liikkui Afrikassa ja Euraasiassa.

Tutkijoiden mukaan löytö vahvistaa kasvavaa näyttöä siitä, että Homo sapiens eli nykyihminen pystyi mukautumaan erilaisiin ympäristöihin, kun laji liikkui Afrikassa ja Euraasiassa. Heidän mielestään sopeutuminen sekä selvitymiskeinojen kehittäminen ovat olleet elinehto lajin säilymiselle.

Luolasta löytyi kivityökaluja 78 000 vuoden takaa. Kuitenkin merkittävämpi teknologiamuutos tapahtui myöhäisellä kivikaudella noin 67 000 vuotta sitten. Tuonaikaiset työkalut ovat pienempiä, mikä mahdollisesti kertoo metsästyskäytäntöjen muutoksesta.

Merkittävää tutkijoiden mukaan on se, että myös myöhemmiksi ajoitettuja työkaluja on valmistettu. Tutkijat eivät siis havainneet mitään radikaalia käyttäytymisen muutosta. Siksi he kiistävät joidenkin arkeologien kognitiiviset ja ”kultuurivallankumoukselliset” teoriat kehityksellisestä hyppäyksestä.

Tutkijat eivät myöskään havainneet mitään merkittävää katkosta luolan asutuksessa niin sanotun ”vulkaanisen talven” aikaan. Toba-tulivuoren purkauduttua Indonesiassa 74 000 vuotta sitten on väitetty kutistaneen Homo sapiensien määrän maailmassa muutamaan tuhanteen. Tämä tutkimus ei tue tuota teoriaa.

Kenia rajoittuu maan kaakkoisosassa Intian valtamereen. Ennen tätä tutkimusta on ollut käytössä varsin vähän tietoa varhaisen ihmisen elämästä Itä-Afrikan rannikolla 78 000 vuotta sitten.

Siksi löytö on tuottanut myös lisävalaistusta, etteivät rannikot olleet pelkkiä ”supermoottoriteitä” Homo sapiensin levittäytyessä Afrikan ulkopuolelle.