Tutkijat ovat jo pitkään pähkäilleet, miten kaksois-, kolmois- ja useamman tähden järjestelmät syntyvät: ovatko ne syntyneet yhdessä vai yhdistyneet vasta myöhemmin?

Näistä ensimmäistä pidetään yleisesti todennäköisempänä vaihtoehtona. Kalifornian yliopiston ja Harvard–Smithsonian Center for Astrophysicsin tutkijoiden Steven Stahlerin ja Sarah Sadavoyn uusi matemaattinen tietokonemalli vahvistaa tätä käsitystä.

Tutkijat tekivät mallinsa Perseuksen tähtikuvion molekyylipilven nuorien tähtien perusteella, jotka löydettiin radioteleskoopilla VANDAM-nimisessä projektissa. Tutkitut tähdet ovat iältään alle 500 000 vuotta vanhoja (luokka 0) tai 500 000–1 miljoona (luokka 1) vuotta vanhoja. Tähtien mittapuulla ne ovat siis vasta vauvoja.

Tutkijat löysivät molekyylipilvestä kaikkiaan 45 yksinäistä tähteä, 19 kaksoistähtijärjestelmää ja viisi useamman tähden järjestelmää. Tutkijoiden mukaan ainoa molekyylipilven tähtien tilanteen selittävä tilastollinen malli viittaa siihen, että kaikki tähdet ovat aikanaan syntyneet ”laajoina” kaksosina tai isompina pesueina.

Molekyylipilviä ei voi tutkia optisilla teleskoopeilla. Ne näyttäytyvät tähtitaivaalla laajoina aukkoina molekyylipilven kaasun ja hiukkasten estäessä valon läpäisemisen. (Kuva: FORS Team/ESO)

Laajalla tarkoitetaan tutkijoiden mukaan sitä, että tähtien välinen etäisyys on niiden syntyvaiheessa yli 500 astronomista yksikköä (AU). Ajan saatossa tähtien välinen etäisyys sitten kutistuu tai kasvaa.

Tutkijat huomasivat myös, että kaikkien Perseuksen molekyylipilven luokan 0 kaksoistähtien välinen etäisyys oli yli 500 AU. Luokan 1 tähdet puolestaan olivat tyypillisesti jo huomattavasti lähempänä toisiaan.

”Kukaan ei ole aiemmin tutkinut systemaattisesti nuorien tähtien suhdetta toisiinsa molekyylipilvissä, joissa ne saavat alkunsa. Tutkimuksemme on askel eteenpäin kaksoistähtijärjestelmien synnyn ymmärtämisessä. Se valaisee myös kaksoistähtijärjestelmien roolia tähtien varhaisessa kehityksessä. Uskomme, että useimmat Aurinkoa muistuttavat tähdet ovat syntyneet pesueina. Tutkimuksemme on toistaiseksi vahvin todiste tästä teoriasta”, Stahler kertoo Kalifornian yliopiston tiedotteessa.

Tutkimus julkaistaan Monthly Notices of the Royal Astronomical Society. Siihen voi tutustua etukäteen täällä.

Oman tähtemme ”veli” – Nemesis

Tutkimus viittaa siis siihen, että Aurinkokin syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten yhdessä toisen tähden kanssa.

Tämä Auringon kaksosveli tunnetaan nimellä Nemesis. Sitä ei ole koskaan havaittu, mutta sen uskotaan olevan vastuussa esimerkiksi dinosaurukset tappaneesta asteroidista.

Tutkijoiden tekemän mallin perusteella myös Nemesis siis syntyi yli 500 AU:n päässä Auringosta. Etäisyys on seitsemäntoistakertaa pidempi kuin matka Auringon ja aurinkokuntamme uloimman planeetan Neptunuksen välillä. Nemesiksen uskotaan kadonneen tuhansien muiden Linnunradan tähtien joukkoon.

Nemesiksen uskotaan olevan syypää noin 26–27 miljoonan vuoden välein tapahtuville Maan joukkotuhoille.

Science Alert kertoo Kalifornian yliopiston tutkija Richard Mullerin vuonna 1994 esittämästä teoriasta, jonka mukaan 1,5 valovuoden etäisyydellä kiertävä punainen kääpiö vierailisi aurinkokuntamme reunalla tasaisin väliajoin työntäen ohittaessaan taivaankappaleita kohti Maata.

Punaiset kääpiöt ovat Linnunradan yleisin tähtityyppi. Ne ovat Aurinkoa kevyempiä, pienempiä, viileämpiä ja himmeämpiä. Kenties ne ovat poikueensa luusereita?

Artistin näkemys punaisesta kääpiöstä. (Kuva: Nasa)