Käänteissukupuutto-projekti alkoi vuonna 2015, kun Harvardin tutkijat onnistuivat tunnistamaan useita villamammutin geenejä Siperiasta löydetyistä jäänteistä. Ikijään ansiosta jäännökset ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin ja niistä on onnistuttu pelastamaan mammutin pehmytkudosta ja DNA:ta.

Vuonna 2013 Siperiasta löydetyn mammutin vatsaontelosta virtasi nestemäistä verta, mikä osoitti ensimmäistä kertaa, että mammuttien veressä on luonnollista jäänestoainetta.

Harvardin tutkijoiden tavoitteena on yhdistää villamammutin geeniperimää sen läheisimpään olemassaolevaan sukulaiseen, aasiannorsuun.

”Tähtäimessämme on luoda elefantti-mammutti-hybridi. Teknisesti hybridillä olisi enemmän aasiannorsun geeniperimää, mutta sillä olisi useita mammutille ominaisia piirteitä”, tutkimusryhmän johtaja George Church kertoi The Guardianille.

Tähän mennessä tutkijat ovat onnistuneet yhdistämään kymmeniä mammutin geenejä norsun soluihin. Keinotekoisesti kehitetyllä hybridimammutilla olisi ainakin mammutille tyypilliset pienet korvat, ihonalainen rasvakerros, karvoitus ja verityyppi.

Nyt tutkijat ovat aloittamassa projektin seuraavaa vaihetta: ensimmäisen hybridialkion kehittämistä.

Suunnitelmana on yhdistää aasiannorsun ihosoluja ja mammutin geeniperimää käyttäen Crispr/Cas9-geenimuuntelutekniikkaa.

Geenimuunneltu ihosolu liitetään aasiannorsun hedelmöittyneeseen munasoluun, jonka tuma on poistettu. Tuman poistamalla tutkijat luovat edellytykset mammutin perimän kehittymiselle.

Alkiovaiheessa alkiot siirrettäisiin keinotekoiseen kohtuun.

”Käytännössä yritämme luoda alkioita täysin laboratorio-olosuhteissa. Meillä on paljon työsarkaa selvittäessämme eri vaiheiden vaikutuksia projektin onnistumiselle. Toivomme pystyvämme suorittamaan koko prosessin elävän kehon ulkopuolella, sillä olisi kohtuutonta vaarantaa uhanalaisen aasiannorsun lisääntymiskykyä”, Church kertoo.

Kukaan ei ole vielä onnistunut kehittämään nisäkkäitä alusta alkaen keinotekoisilla menetelmiä. Church uskoo kuitenkin projektin olevan valmis jo kahden vuoden kuluttua, sillä tiimi on testannut tekniikkaa hiiren alkioilla.

Churchin tiimin käyttämiä tekniikoita ei ole kuitenkaan vielä vertaisarvioitu, joten kahden vuoden aikamääreeseen kannattaa suhtautua pienellä varauksella.

Church esittelee projektia American Association for the Advancement of Science -tapahtumassa tällä viikolla.