”Tulevaisuudessa jokaiselle voidaan valita parhaiten vaikuttavat ja luotettavimpaan näyttöön perustuvat menetelmät ja samalla luopua sellaisista, joista on vähemmän hyötyä”, Duodecimin päätoimittaja, dosentti Ilkka Kunnamo mainitsi.

Terveystietoa kertyy muun muassa lääkärien kirjaamista potilaskertomuksista, joihin on talletettu hoidot, testi- ja laboratoriotulokset, röntgenkuvat ja muut vastaavat tiedot. Myös sykemittareista ja muista laitteista voidaan ottaa tiedot talteen. Järjestelmän pohjaksi hahmotellaan terveydenhuollon Kanta-arkistoa, jossa on jo nyt paljon kansalaisten terveystietoja.

Jokaisesta yksilöstä pystytään pian keräämään dataa tuhat kertaa enemmän kuin nyt.

”Sitran tukemassa hankkeessa kehitetään järjestelmää, jossa potilaan tietojen perusteella tutkitaan, mistä hoidoista hän voisi hyötyä ja laitetaan hoidot paremmuusjärjestykseen. Kunkin hoidon vaikuttavuus arvioidaan yksilöllisesti.  Käytännön hyötyä tästä aletaan saada parin vuoden kuluessa”, Kunnamo hahmotteli.

Korvaako siis tietokone lääkärin?

”Ei, koska oppiva koneäly ainoastaan antaa riski- ja hyötyarvioita. Potilas keskustelee lääkärin kanssa, millaisiin toimiin on syytä ryhtyä. Onko jostain hoidosta todennäköisesti enemmän hyötyä vai haittaa tai ehkä ei kumpaakaan? Potilas viime kädessä kertoo, mitkä ovat hänen tarpeensa ja tavoitteensa, ja niiden mukaan toimitaan.”

Kunnamo muistutti, että lääketieteellisen tiedon kasvu kiihtyy koko ajan.

”Perinteisten, pieniin otoksiin perustuvien tutkimusmenetelmien rinnalle tulee kaikkien potilaiden kaiken tutkimus- ja taustatiedon analysointi. Jokaisesta yksilöstä pystytään pian keräämään dataa tuhat kertaa enemmän kuin nyt.”

Lääkäri 2017 on Suomen suurin vuotuinen alan koulutustapahtuma. Se on aiemmin kulkenut nimellä Lääkäripäivät.