Monet Suomen rakennusten homeongelmista johtuvat pitkään toistuneesta virheestä rakennusvaiheessa, sanoo Aamulehdessä sisäilmatutkija Arto Virtanen.

”Se ei ole kiva tarina kerrottavaksi”, Virtanen sanoo Aamulehdessä.

Rakentamisessa on vuoskymmenien ajan ollut trendinä tehdä maanvaraisia lattioita, jolloin rakennuksen lattiataso on maata vasten. Rakennuksen pohjana on siis betonilaatta, jonka päälle on laitettu muovimatto.

Ongelmat alkavat siitä, että muovimatot on usein saanut laittaa betonin päälle, kun pinnan kosteusprosentti on 85 prosenttia. Bakteeritoiminta alkaa kuitenkin jo, kun kosteusprosentti ylittää 65 prosenttia.

Käytännössä mattoja on siis laitettu liian märän betonin päälle. Tällöin väliin jäänyt kosteus kerää bakteereja, ja niistä puolestaan alkaa vuosien saatossa levitä myrkyllisiä mikrobeja sisäilmaan.

Toinen ongelma ovat liian paksut eristeet. Suomessa lämpötilat vaihtelevat vuoden aikana niin paljon, että eristekerros ei ehdi kuivua. Tällöin syntyy pumppausilmiö ja rakenteissa oleva kosteus tiivistyy. Silloin se alkaa aiheuttaa vaurioita rakenteisiin ja sitä myöten sisäilmaan.

Virtanen sanoo Aamulehdessä, etteivät asiat ole koskaan yksiselitteisiä. Useimmissa tapauksissa kiire rakennustöiden tekemisessä kuitenkni aiheuttaa kosteusvaurioita, jotka aiheuttavat myöhemmin ongelmia sisäilmaan.