Luonnon muovaamat täysin pyöreät jäälautat ovat melko harvinainen ilmiö, mutta niistä raportoidaan tasaisin väliajoin maailmalla. Yksi varhaisimpia dokumentoituja havaintoja on Yhdysvaltain Mianus-joen ”pyörivä jääkakku” vuodelta 1895. Tapaus noteerattiin Scientific America -julkaisussa.

Tyypillisesti jäälautat muodostuvat jokien ulkokaarteeseen ja hioutuvat ajan myötä täydellisen pyöreiksi.

Jääkarusellien koko voi vaihdella kymmenistä senteistä kymmeniin metreihin, mutta ne pyörivät tyypillisesti yhtä nopeasti riippumatta niiden koosta.

Virtauksilla voidaan siis selittää vain osa jääkarusellien synnystä, kuten ScienceAlert-sivusto kertoo artikkelissaan:

”Jos ilmiö johtuisi vain pyörteistä, pienet kappaleet pyörisivät nopeammin kuin suuret. Mikä vielä kummallisempaa, ilmiö voi syntyä myös vedessä jossa ei ole virtauksia alkuunkaan.”

Ilmiötä tutkittiin Liègen yliopistossa Belgiassa vuonna 2015. Tutkimuksessa vesiastiaan asetettiin petrimaljassa jäädytetty lautta, jonka keskelle asetettiin pieni nikkelipallo. Astian yläpuolelle asetettiin magneetti, joka keskitti lautan paikalleen.

Jäälautan sulaessa se alkoi pyöriä. Toisessa, ilman nikkelipalloa suoritetussa, kokeessa lasissa oleva vesi oli lämpimämpää, jolloin lautan huomattiin pyörivän nopeammin. Lautan alla olevaa vettä tarkastellessaan tutkijat huomasivat, että sulanut vesi vajosi nopeasti lautan alla. Vesi on tiheimmillään neljässä celsius-asteessa, joten sulaessaan se vajoaa nopeasti jäälautan alta muodostaen sitä pyörittävän vorteksin.

Tuorein havainto luonnon jääkarusellista dokumentoitiin kuluvalla viikolla Michiganissa, Yhdysvalloissa.