Oxfordin ja Yalen yliopistojen tuore tutkimus kartoitti tekoälyn tulevaisuutta kyselyllä, johon osallistui 352 asiantuntijaa. Ainakin nykyisen elinkeinoelämän kannalta tulokset ovat pelottavaa luettavaa.

Asiantuntijat uskovat, että vuoteen 2060 tultaessa on 50 prosentin mahdollisuus, että koneet pystyvät suoriutumaan kaikista tehtävistä ihmistä paremmin.

Tietokoneiden odotetaan ylittävän ihmisten kyvyn kääntää kieliä vuonna 2024. Vuonna 2026 ne kirjoittavat jo meitä parempia esseitä ja 2049 myydyin bestseller on todennäköisesti tekoälyn tuotosta. 2053 on asiantuntijoiden mukaan käännekohta, jolloin kirurgit voivat ripustaa takkinsa lopullisesti naulaan.

Teknologian kehitys vaikuttaa yhteiskuntaamme ja jokapäiväiseen elämäämme tavalla, jota on tällä hetkellä mahdotonta ennustaa.

”Miten opettajat osaavat esimerkiksi erottaa tekoälyn kirjoittaman esseen ihmisen työstä?” kysyy Berkeleyn Machine Intelligence Research -instituutin tutkija Katja Grace New Scientist -sivuston artikkelissa.

Vallankumous ei huoleta

Tutkimuksen mukaan koneiden vallankumouksesta ei kuitenkaan ole syytä olla huolissaan. Todennäköisyys, että koneiden kehitys ajaa ihmisen sukupuuton partaalle, on asiantuntijoiden mukaan vain viisi prosenttia.

Yksi merkittävä syy tälle on, että vaikka tietokoneet ovat ihmistä ”älykkäämpiä”, niillä ei ole tietoisuutta. Vaikka tekoäly kehittyy huimaa vauhtia, tietokoneen tietoisuuden kehityksessä ei ole onnistuttu ottamaan vielä edes ensimmäistä askelta.

Toinen merkittävä seikka koneiden vallankumouksen epätodennäköisyydelle on se, että tekoäly on monipuolisuutensa puolesta vielä kaukana ihmisistä.

Tietokoneet suoriutuvat yksittäisistä tehtävistä, kuten Go-pelin pelaamisesta jo ihmistä paremmin. Lautapeliä pelaava tekoäly ei kuitenkaan osaa soveltaa ongelmanratkaisukykyään muihin skenaarioihin. Jokaiselle tehtävälle täytyy edelleen kehittää oma, spesifi tekoäly. Googlen Deepmindin tosin kerrottiin maaliskuussa ottaneen tällä alueella jo ensimmäisiä kehitysaskeleita.

”Tällä hetkellä meillä on vähän näyttöä siitä, että ihmisen kaltaiseen monipuolisuuteen kykenevä tekoäly olisi todellisuutta vielä pitkään aikaan”, kertoo Eleni Vasilaki Sheffieldin yliopistosta.

Ihminen 2.0

Sen sijaan, että koneet syrjäyttäisivät ihmiset, on kenties todennäköisempää, että ne yhdistyvät osaksi meitä. Näin uskoo ainakin Jerusalemin heprealaisen yliopiston historian professori ja kirjailija Yuval Noah Harari.

Harari pitää todennäköisenä, että ihmislaji sellaisena, kuin me sen tunnemme on kuoleva laji. Homo sapiens on Hararin mukaan väliaikainen laji, jonka syrjäyttää jo seuraavien vuosisatojen aikana uusi, uljas Homo Deus eli ”Jumalaihminen”. Tällaisen hybridi-ihmisen todellisesta määritelmästä uutena lajina voidaan tosin olla montaa mieltä.

Harari uskoo, että vuonna 2050 älypuhelin on jo kiinteä osa meitä. Tätä biologisen ja teknologisen lajin kehitystä kiihdyttää moderni geenimuunteluteknologia ja aivo–tietokonekäyttöliittymät, kuten Elon Muskin Neuralink.

”Homo Deus eroaa nykyihmisestä huomattavasti enemmän kuin neandertalinihminen. Tulevaisuudessa ajatus toimistolle raahautumisesta kuulostaa yhtä etäiseltä, kuin ajatus siitä, että menisimme metsään saalistamaan ravinnon toivossa.”

Hararin näkemyksistä kirjoitti Nbc Newsin toimittaja Dan Falk tuoreessa artikkelissaan. Mielenkiintoisen, myös kuolemattomuutta ja uskonnon tulevaisuutta sivuavan artikkelin kokonaisuudessaan pääset lukemaan täältä.