Joukko tiedemiehiä esitti maanantaina uuden, kilpailevan teorian siitä, miten maapalloa kiertävä Kuu on oikeastaan syntynyt.

Perinteinen asiantuntijoiden suosima selitys on ollut, että Kuu on syntynyt valtavasta törmäyksestä, kun suunnilleen Marsin kokoinen planeetta törmäsi aikoinaan Maahan.

Maanantaina joukko israelilaisia tutkijoita kuitenkin esitti uusia laskelmia aiheesta. Tutkijoiden mukaan Kuu onkin syntynyt ”brutaalista kosmisten pirstaleiden sateesta”, joka moukaroi maapalloa miljoonien vuosien ajan.

Tutkijat esittivät teoriansa, jossa on hyödynnetty yli tuhatta tietokonesimulaatiota, Nature Geoscience -lehdessä.

Simulaatioiden mukaan joukko pienempiä törmäyksiä, jotka olivat todennäköisiä aurinkokunnan alkuaikoina, olisivat voineet räjäyttää ilmakehään niin paljon kiviä ja hiekkaa, että se olisi muodostanut sopivan alkion kuulle.

Kun törmäykset jatkuivat ja Maasta sinkoutui ilmaan lisää materiaalia, näistä aineksista olisi hiljalleen voinut syntyä isompi kuu.

Päätutkija Raluca Rufu Israelin Weizmann Institute of Science in Rehovotista arvioi Wall Street Journalin haastattelussa, että simulaatioiden perusteella noin 20 isoa osumaa Maahan riittäisi synnyttämään nykyisen kaltaisen kuun.

Tiedossa on, että Kuu ei ole koostunut samasta pölyaineksesta, josta Maa syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Yleinen uskomus on, että pieni Theia-niminen planeetta törmäsi Maahan noin 100 miljoonaa vuotta Maan syntymän jälkeen ja että tämän törmäyksen seurauksena syntyi Kuu. Tätä teoriaa ei kuitenkaan ole pystytty pitävästi todistamaan.