Voidaanko pohjoinen napa-alue vielä pelastaa?

Tiedemiehet ovat hahmotelleet radikaalia uutta suunnitelmaa arktisen alueen eli pohjoisnavan alueen lämpenemisen hidastamiseksi ja pysäyttämiseksi, kirjoittavat Guardian ja Science Alert.

Viime vuoden lopulla lämpötilat pohjoisnavan lähellä nousivat jopa 20 astetta tavallista korkeammaksi.

Nyt joukko tiedemiehiä on kuitenkin kehittänyt villin idean pohjoisen napa-alueen ”uudelleenjäädyttämiseksi”. Tämä tapahtuisi siten, että napajäätikön päälle asennettaisiin 10 miljoonaan tuulivoimalla käyvää pumppua, jolla suihkutettaisiin talvisin merivettä pinnalle ja saataisiin merijäästä nykyistä paksumpaa.

Tutkijaryhmän raportissa arvioidaan, että 10 miljoonalla pumpulla olisi mahdollista saada metri lisää paksuutta alueen merijäähän. Tämä suojelisi napa-aluetta maapallon nopeasti nousevilta lämpötiloilta.

Projekti on hahmoteltu Earth’s Future -julkaisussa.

Kuvassa näkyy valkoisella arktisen merijään alue vuonna 2007. Punainen viiva osoittaa vuosien 1981-2010 keskiarvoa.

Kuvassa näkyy valkoisella arktisen merijään alue vuonna 2007. Punainen viiva osoittaa vuosien 1981-2010 keskiarvoa.

”Paksumpi jää tarkoittaisi pidempään kestävää jäätä”, sanoo fyysikko Steven Desch Arizonan yliopistosta Guardianille. ”Se vähentäisi merkittävästi vaaraa siitä, että kaikki merijää katoaisi napa-alueelta kesällä.”

Tällä hetkellä merijään paksuus noin puolikkaalla alueesta on vain keskimäärin 1,5 metriä, tutkijat arvioivat. Jos tähän saisi metrin lisää, ero olisi huomattava ainakin suhteellisesti.

Jos suunnitelma saataisiin toteutumaan vuonna 2030, se estäisi merijään sulamisen kokonaan kesällä, kuten nykyisin ennustetaan käyvän tuolloin.

Pohjoisen jäämeren pinta-ala on noin 107 nelikilometriä. Tutkijat arvioivat, että jos pumppuja halutaan 10 prosentille tuosta alueesta, silloin tarvitaam 1o miljoonaa pumppua. Jos niitä halutaan koko Pohjoisen jäämeren alueelle, niitä tarvitaan 100 miljoonaa. Tutkijat arvioivat, että kukin tuuliturbiini tarvitsee terästä noin 10 000 kiloa.

Projektin hinnaksi arvioidaan lähes 500 miljardia euroa. Käytännössä tämä edellyttäisi suurta globaalia yhteisrintamaa.

 

 

Desch kuitenkin sanoo Guardianissa, että summa kuvaa hyvin niitä ponnistuksia, joihin ihmiskunnan on ryhdyttävä, jos pohjoinen napa-alue halutaan pelastaa.