Midwesternin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin umpilisäkkeen evolutiivista kehitystä 533 nisäkäslajin kohdalla viimeisen 11 miljoonan vuoden ajalta. Tutkijat halusivat selvittää, kuinka monta kertaa lajit ovat kasvattaneet ja menettäneet umpilisäkkeitään evoluution tuloksena.

11 miljoonan vuoden aikana umpilisäkkeen on kasvattanut vähintään 29, mahdollisesti jopa 41 nisäkäslajia. Samaan aikaan siitä on luopunut vain 12 lajia.

”Umpilisäke häviää hyvin harvoin kun se on kerran kehittynyt. Tämä tukee ajatusta, että se palvelee jotain mukautuvaa tarkoitusta”, tutkijat toteavat raportissaan.

Yhdeksi syyksi sen olemassaololle ihmiskehossa mainitaan, että umpilisäkkeen poistaminen on evoluution kannalta turhaa työtä – sillä kun ei yleensä ole negatiivisia vaikutuksia elämäämme.

Osa immuunijärjestelmää

Nykyisen ajattelun mukaan umpilisäkkeen keskeinen tehtävä on varastoida hyvänlaatuisia bakteereja, jotka voivat auttaa erilaisten infektioiden selättämisessä.

Tätä väitettä tukee vuoden 2012 tutkimus, jonka mukaan umpilisäkkeensä poistaneilla ihmisillä on nelinkertainen todennäköisyys sairastua toistuvasti clostridium difficile -bakteerin aiheuttamaan tulehdukseen. Umpilisäkkeen omistavat sairastuvat uudelleen 11 % todennäköisyydellä, kun umpilisäkkeen poistaneilla todennäköisyys on liki 50 prosenttia.

Midwesternin yliopiston tutkijat huomasivat omassa tutkimuksessaan, että umpilisäkkeen omaavilla nisäkkäillä on umpisuolessaan keskimääräistä enemmän vastustuskykyistä kudosta.

Syy sille, että umpilisäkkeen poistaneet eivät kuitenkaan ole sen sairaampia kuin muutkaan, voi tutkijoiden mukaan selittyä sillä, että elimistö kompensoi lisäkkeen poistoa parantamalla immuunijärjestelmäänsä umpisuolessa ja muissa kehon osissa.

Tutkimus julkaistiin Comptes Rendus Palevol-lehdessä.