”Isät: aika synkkiä tyyppejä. Heitä kiinnostaa lähinnä tappaminen eri olosuhteissa.

Tällaisen kuvan saa Suomalaisen kirjakaupan julkaisemasta isänpäivämainoslehtisestä. Lehtisessä esitellään kahdellatoista sivulla yhteensä 58 kirjaa. Niistä kaksi on naisten kirjoittamia.”

Näin kirjoittaa Helsingin Sanomien toimittaja Noora Vaarala tiistaina 6. marraskuuta ilmestyneessä jutussaan.

Vaarala on saanut innoituksen Turun yliopiston kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen blogikirjoituksesta. Kaartinen oli alunperin löytänyt mainoslehtisestä vain yhden naiskirjailijan. Kukaan ei ollut muistanut kertoa hänelle, että Masha Gessen on nainen.

Gessen on kirjoittanut kirjan Venäjä vailla tulevaisuutta – Totalirismin paluu. USA:ssa vuoden 2017 tietokirjaksi valittu opus on yksi noista 58 esitteen kirjasta.

Kaartisen analyysi on murskaava:

”On selvää, että Suomalainen kirjakauppa tahtoo mainostaa oman konserninsa Otavan kirjoja, ja olkoon niin. Mutta onko Suomalaisen kirjakaupan valinnoista syntyvällä pöyristyttävällä viestillään tarkoitus sanoa, ettei naisista ole asiantuntijoiksi miehille? Onko teidän tarkoituksenne sanoa, että haluatte myötäillä tämänhetkistä voimakkaan naisvihaista ja jopa fasistista maailmankuvaa, jonka mukaan naiset piipittävät omiaan, ovat suvaitsevaisia höperyksiä ja poissa tästä maailmasta, jota oikeasti sentään hallitsevat viha, aseet ja äijyys? Jos ette halua sanoutua irti tällaisesta maailmankuvasta, kierrän kirjakauppanne ja tuotteenne jatkossa kaukaa.”

Alunperin hän tosin oletti ja kirjoitti, että Otavamedia kustantaa kirjat ja mainostaa niitä Suomalaisen Kirjakaupan mainoslehtisessä, joka on joidenkin Otavamedian lehtien välissä. Sittemmin hän on saanut tietää, että Otava-konsernissa kirjat kustantaa Kustannusosakeyhtiö Otava Oy, lehdet julkaisee Otavamedia Oy ja Suomalainen Kirjakauppakin on oma yhtiönsä. Noilla asioilla on merkitystä. Palaan siihen myöhemmin.

Katsotaan ensin sitä mainoslehtistä, jotta saamme loputkin faktat kokoon.

Sekä Vaaralalta että Kaartiselta on jäänyt huomaamatta, että listalla on kaksi Elma van Vlietin kirjaa. Ne ovat nimeltään Isä kerro minulle ja Isoisä kerro minulle.

Muutamassa kirjassa on kaksi kirjoittajaa, joista toinen on nainen. Ei siis ollut yksi kirja, ei ollut kaksi kirja. Oli neljä kirjaa ja muutama puolikas.

Elma van Vlietin nimi ei tosin näy kunnolla siinä kuvassa, mikä kirjoistaan esitteessä on. Joku voisi pitää kohtuullisena sitä, että ennen tuomion jakamista otettaisiin selvää. Jonkun mielestä se ehkä on kohtuuton vaatimus.

Silti lista on miesvaltainen. Noin 52 kirjaa 58:sta menee miesten nimiin. Olisi avartavaa, jos kaikki lukisivat paljon erilaisia kirjoja, joita ovat kirjoittaneet erilaiset ihmiset. Se olisi toivottavaa.

Mutta onko mieskirjailijoiden täyttämä esite osoitus siitä, että Otava-konserni myötäilee naisvihaista ja jopa fasistista maailmankuvaa?

Ensin pitää päättää, ketkä kaikki ovat syytettyjen penkillä. Onko siellä Otavamedia, jota yhtiön yhtenä päätoimittajana edustan? Meidän lehtiemme välissähän esite jaettiin.

Onko syytettynä Kustannusosakeyhtiö Otava, joka kustantaa kirjoja? Otavamedia ei siis kustanna kirjoja, vaikka professori niin oletti.

Vai onko naisvihaisen ja fasistisen maailmankuvan myötäilijä Suomalainen Kirjakauppa, jonka esitteessä nuo kirjat ovat?

Nopeasti voisi ajatella, että Otavamedia on viaton. Olen eri mieltä.

Päätoimittajana vastaan kaikesta lehden sisällöstä. Jos mainos on lain tai hyvän tavan vastainen, vastuu on minulla, yhdessä mainostajan kanssa.

Suomalainen Kirjakauppa on ilman muuta vastuussa esitteestä. Teen tilaa syytettyjen penkillä.

Kyllä Kustannusosakeyhtiö Otavakin sinne kuuluu. Mitäs julkaisevat tuollaisia opuksia.

Miten puolustaudumme? Otan vapauden edustaa meitä kaikkia otavalaisia.

Markkinataloudessa kannattaa myydä sitä, mikä käy kaupaksi.

Paras asiantuntemus isänpäivän kirjamyynnistä on kirjakauppiailla.

Siksi he ovat valinneet isänpäivän esitteeseen runsaasti sotakirjoja. Siksi he ovat päättäneet, että Zlatanin elämäkerta kuuluu isänpäivänä markkinoitaviin. He tietävät, että jos joskus niin nyt kannattaa tarjota myös Andy McCoyn elämäkertaa.

Kirjankustantajien puolesta voin sanoa sen, että he kustantavat kaikenlaisia opuksia. Isänpäivän tietämillä ilmestyy koko joukko miesten kirjoittamia kirjoja. Arvelen sen johtuvan muun muassa siitä, että kustantaja tietää, että isänpäivä alla on hyvä aika julkaista juuri nuo opukset. Jouluksi tulee sitten lisää, toisenlaisiakin.

Isänpäivän alla julkaistaan paljon sotakirjoja. Monet miehet lukevat mieluusti sotakirjoja. Suurin osa sotakirjoista on miesten kirjoittamia. Se johtuu siitä, että naiset harvemmin kirjoittavat sotakirjoja. Suomalainen Kirjakauppa ei asialle mitään voi, eikä kustantajakaan.

Isänpäivän alla julkaistaan myös paljon miesten elämäkertoja. Se johtuu siitä, että miehet mieluusti lukevat niitä. Vain harva nainen kirjoittaa miesten omaelämäkertoja, koska se olisi ehkä hieman vaikeaa.

Meidän otavamedialaisten puolesta parasta, mitä voin nopeasti esittää, on tilastotieto. Otavamedia julkaisee yli 20 aikakauslehteä. Lukijoista yli puolet on naisia. Päätoimittajia on viisi. Heistä kolme on miehiä, kaksi naisia. Päätoimittajien esimies on julkaisujohtaja. Hänen nimensä on Katriina. Otavamedian lehtien toimituksissa sukupuolijakauma on suurin piirtein tasan.

Jokainen saa itse päättää, kuinka vahvasti tämä organisaatiorakenne ja tämä väki myötäilevät ”naisvihaista ja jopa fasistista maailmankuvaa”.

Tuo kaikki on silti toisarvoista. Olennaista on kysyä, pitäisikö kirjoja yrittää myydä niiden kirjoittajan sukupuolen vai kirjan sisällön perusteella.

Jos asiaa katsoo liiketoiminnan näkökulmasta, vastaus on selvä. Kannattaa yrittää myydä kirjoja argumenteilla, jotka edistävät myyntiä. Jos kirjoittajan sukupuoli edistää myyntiä, sitä kannattaa hyödyntää markkinoinnissa. Jos se ei edistä, kannattaa valita joku toinen argumentti, esimerkiksi kirjojen sisältö ja aihepiiri. Kovin usein en ole nähnyt kirjaa markkinoitavan kirjailijan sukupuolella.

Maailman suurin kirjasuosittelusivusto goodreads.com on selvitellyt omien käyttäjiensä lukutottumuksia. Kyseessä on aktiivilukijoiden englanninkielinen sivusto, jonka käyttäjistä vain harva on suomalaisia.

Selvitykseensä sivusto otti mukaan 20 000 aktiivisinta naiskäyttäjää ja 20 000 aktiivisinta mieskäyttäjää.

Selvityksen mukaan uutuuskirjoissa nainen valitsee naiskirjailijan teoksen yhdeksän kertaa kymmenestä. Miehillä on sama suhdeluku, mutta mieskirjailijoiden eduksi.

Onko tämä seurausta naisvihaisen maailmankuvan myötäilystä markkinoinnissa vai jostain muusta, esimerkiksi kirjojen aihepiiristä?

Olen seitsemän otavalaisen lehden päätoimittaja. Vastuulleni kuuluvat Tekniikan Maailman lisäksi TM Rakennusmaailma, Vauhdin Maailma, Metsästys ja Kalastus, Erä, Kippari ja Vene. Lukijakuntamme on vahvasti miespainoitteinen.

Markkinointimme ja myyntityömme kohdistuu enemmän miehiin kuin naisiin. Se johtuu siitä, että meidän on helpompi saada lehtiämme kaupaksi miehille kuin naisille. Me toivomme lisää yleisöä, sukupuolesta riippumatta.

Sellaista elämä on markkinataloudessa. Kannattaa myydä sitä, mikä menee kaupaksi heille, joille se menee kaupaksi.

Niin Otava-konsernissa toimitaan äitienpäivänkin aikaan. Silloin markkinoitavista kirjoista valtaosa on naisten kirjoittamia.

Jännittyneenä jään odottamaan, mistä meitä silloin syytetään.

Ja nyt: hyvää isänpäivää meille kaikille, miehille ja naisille.