Talkootyöllä kuuden viime vuoden aikana rakennettu Helsingin Suvilahden Do It Yourself –skeittipuisto on joutumassa jyrän alle vuonna 2020, kun Kalasataman ja Suvilahden alueen rakennustyöt etenevät. Miten purku-uhkaa perustellaan ja miten kansainvälisestikin tunnettu rullalautapuisto sai alkunsa? Kävimme paikan päällä ottamassa selvää.

On marraskuinen iltapäivä. Vaikka jääkylmä tuuli tuivertaa ja maa on kostea, Helsingin Suvilahden betoniskeittiparkkiin on kerääntynyt aikuisten skeittareiden porukka siivoilemaan ja laittamaan parastaan skeittilaudoilla auringonlaskun lähestyessä.

Jyrkkiä betonikaaria pitkin ja uima-allasmaisessa syvennyksessä laudoillaan kovaa vauhtia rullaavat miehet ovat taidoiltaan kaukana amatööreistä. Sen verran rajulta touhulta se näyttää teini-iässä aktiivisesti lajia viimeksi harrastaneen toimittajan silmissä.

Istun yhden ramppikaaren päälle kiinnitetylle puistonpenkille. Toinen haastateltavista skeittareista kiipeää rampin pohjalta ylös, toinen hyppää laudallaan ylätasanteelle. Muut jatkavat vauhdikasta temppuiluaan laudoilla ja saavat sen näyttämään naurettavan helpolta (mitä se ei todellakaan ole).

Puistonpenkille istahtavat kanssani Samu Karvonen ja Anssi Paukkunen. He ovat olleet osana Suvilahden D.I.Y –parkin avainhenkilöpiiriä jo 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Karvonen toimii Suvilahden skeittiparkin ja lähialueen tukijat sekä ystävät ry:n varapuheenjohtajana ja Paukkunen on Suomen Rullalautaliiton toiminnanjohtaja.

He ja yli sata muuta vapaaehtoista ovat rakentaneet puiston alusta loppuun. Urakkaväki on vaihtunut vuosien saatossa moneen otteeseen, mutta muutaman ihmisen ydinporukka on pysynyt.

Paukkunen astui skeittilaudan päälle ensimmäisen kerran kesällä 1987. Karvonen tutustui lajiin noin 20 vuotta sitten.

Suvilahden skeittipuiston pioneereja. Skeittilaudan päällä Samu Karvonen ja hänestä seuraavaksi oikealla Anssi Paukkunen.

Suvilahden rullalautapuiston rakennustyöt lähtivät liikkeelle keväällä 2011. Helsingin ensimmäisen vaikeustasoltaan vaativan, betonisen kaariparkin alkuhetkiä edelsi erikoinen tapahtumaketju.

”Rakennusvirasto purki 1990-luvun loppupuolelta asti Helsingin Kallion Brahenpuistossa olleen skeittipuiston kesällä 2010. Tapahtunut johti uuden paikan etsimiseen ja lopulta Suvilahden nykyisen skeittiparkin tontin löytymiseen loppusyksyllä 2010”, Paukkunen muistelee.

Päätöksen purkamisesta teki Helsingin kaupungin silloisen rakennusviraston (tunnetaan nykyään nimellä Helsingin kaupunkiympäristö) kesätyöntekijä, joka ei tiennyt Helsingin rullalautailijat ry:n seuran ja viraston välisestä sopimuksesta.

”Oltiin sovittu, että seura toteuttaa asukaskyselyn, jonka perusteella mietittäisiin jatkoa. Kyselyä ei ehditty tekemään ennen parkin purkamista. Yhden asukkaan valitus johti hätiköityyn purkamispäätökseen”, Karvonen jatkaa.

Betonirakentaminen aloitettiin jo Kalliossa.

”Ensimmäiset betonirakenteet tehtiin Brahenkentän parkkiin 2000-luvun puolella. Sitä ennen oli vain vaneriramppeja. Betonirakentamisen innostus jäi päälle, ja siitä se idea pysyvämmän Do It Yourself –betoniparkin toteuttamiseen sitten lähti. Katsottiin, että ainut tapa on tehdä koko homma itse”, Karvonen kertoo.

Korvaavaa skeittiparkkia kaivattiin kipeästi. Kalasataman alueelle rakennettiin uusia taloja jatkuvalla syötöllä, ja alueelle haluttiin jotain kulttuuritoimintaa.

Hyvin pian Helsingin kaupunki ja Rakennusvirasto tarjosivat uudelle skeittipuistolle väliaikaista vuokrasopimusta Suvilahdesta. Tällöin skeittipuistoprojektista oli neuvottelemassa Suomen Rullalautaliitto ry, jolle nykyinen 900 neliömetrin tontti annettiin hallinnoitavaksi, kun sopimus oli allekirjoitettu.

Kyseinen tontti valikoitui rakennusalustaksi siksi, että se näyttäytyi asemakaavassa puistona. Näin parkki sai mahdollisimman pitkän ajan olemassaoloonsa. Myös tilakysymykset ja tasainen alusta vaikuttivat valintaan.

”Eletään ympäröivän tilanteen mukaan”, Paukkunen kuvailee väliaikaisen vuokrasopimuksen yksityiskohtia.

Yksi skeittaaja nousee rokkari-tempulla viereisen ramppikaaren ylätasanteelle ja tiputtautuu takaisin alas. Rokkari-tempussa puolet skeittilaudasta työntyy ylätasanteen reunuksen yli painon ollessa etummaisella jalalla.

Katso parkilla kuvattu vauhdikas temppukollaasivideo alta!

 

Skeittipuiston ensimmäisiä isoja kaaria alettiin pystyttää betonista kesäkuussa 2011. Noin 30 vapaaehtoista talkootyöläistä käytännössä asui ja vietti silloisen kesälomansa parkilla rakennustöissä. Suurimmalla osalla ei ollut mitään aiempaa kokemusta betonirakentamisesta.

”Talkoolaiset halusivat oppia betonirakentamisesta lisää ja pitää hauskaa yhteisen projektin parissa”, Karvonen luonnehtii.

Betonin mylläystä Suvilahden parkilla vuonna 2011. (KUVA: Juuso Aalto)

”Itseopittua rakentamista se oli aluksi. Virheitäkin tehtiin, mutta jokaisesta vaiheesta on opittu jotain”, Paukkunen lisää.

Mitään yhtenäistä rakennussuunnitelmaa ei noudatettu. Suunnitelma kehittyi sitä mukaa, kun yksittäiset osat valmistuivat.

”Jonkinlainen rakennussuunnitelma oli olemassa ennakkoon, jotta parkille saatiin lupa, mutta siitä luovuttiin kun rakentaminen alkoi”, Paukkunen paljastaa naurahtaen.

Suurin osa tuhansista tai jopa kymmenistä tuhansista työtunneista on hikoiltu kuuden kesän aikana. Luonnollisestikaan kukaan ei ole saanut vapaaehtoisesta huhkimisestaan penniäkään.

Vapaaehtoiset työn touhussa. (KUVA: Keke Leppälä)

”Kesällä skeitattiin ja rakennettiin. Talvella pähkäiltiin yhdessä mitä tehtäisiin seuraavaksi. Se, joka tekee, se päättää –mentaliteetilla on menty”, Karvonen toteaa.

Uima-allasmaisen pool-rampin esikäsittelyä ennen betonitöitä. (KUVA: Keke Leppälä)

Parkin rakennusmateriaalina on pitkälti toiminut lahjoituksina saatu talojen purkujäte, mutta betoniharkkoja, tiiliä, sementtiä, laattoja ja harjaterästä on tietenkin myös ostettu. Kaikkiaan rullalautapuiston rakentamiseen on uponnut lähes 100 000 euroa.

”Jos parkki tehtäisiin tilaustyönä nykymuodossaan, olisivat kustannukset noin miljoona euroa”, Paukkunen arvioi.

Rahoitusta on saatu parkin historian aikana esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Rahaa on myös kerätty joukkorahoituskampanjoilla sekä erinäisten tapahtumien ja tukikonserttien yhteydessä. Lukuisista yhteistyökumppaneista on ollut parkin rakentamiselle paljon apua rahallisesti.

Kesä, kärpäset ja betonimassa. (KUVA: Keke Leppälä)

”Rahaa on mennyt niin omista kuin ystävienkin taskuista. Mesenaatin joukkorahoituskampanjassa pienemmät lahjoittajat saivat tuotteita tai nimensä parkkiin maalattuun Kiitos-graffitiin ja isoimpien lahjoittajien nimet kaiverrettiin puiston niin sanottuun hautakiveen”, Karvonen kertoo.

Rakennustyöt ottivat toden teolla tulta alleen syksyllä 2011. Suvilahti D.I.Y pääsi osaksi eurooppalaisen rullalautailulehti Kingpinin ja yhdysvaltalaisen Emerica-kenkävalmistajan yhteistä ”Set in Stone” –kampanjaa, jossa kolme Euroopassa rakenteilla ollutta parkkia sai materiaalikustannus- sekä rakennusapua. Suvilahteen saapui ammattilaisrakentajia, jotka jakoivat auttavien käsien lisäksi oppejaan vapaaehtoisille kolmen päivän ajan.

Tämän jälkeen parkilla on vieraillut useaan otteeseen ryhmä kanadalaisia betoniskeittiparkkien rakentajia. Heidän ansiostaan rakentamisen taso on noussut valtavasti.

”Tietotaitoa, intoa ja osaamista on saatu valtavasti lisää”, Karvonen korostaa.

Vierailujen ja koko Suvilahden urakan anti on jäänyt elämään osaksi Suomen rullalautailukulttuuria.

”Suomessa on betoniskeittiparkkeja rakentavia yrityksiä neljä kappaletta. Kahden yrityksen kohdalla kaikki tieto ja taito ovat peräisin Suvilahdesta”, Paukkunen hymähtää.

Vähän lisää betonia ja homma jatkuu. (KUVA: Keke Leppälä)

Parkkia kunnostetaan ja muokataan aktiivisesti. Skeittipuisto on esimerkiksi maalattu ulkoasultaan yhtenäiseksi joka kesä uudelleen jo muutaman vuoden ajan.

”Viime kesän viikon kestäneestä maalausurakasta kuvattiin koostevideo nettiin, jonka katsoi vaivaiset 13 miljoonaa ihmistä”, Karvonen tokaisee ja katsahtaa laavamaisemaksi maalattua parkkia.

Parkin maalipinta on menettänyt osan viime kesän loistostaan.

Paukkunen ja Karvonen eivät osaa arvioida skeittipuiston tarkkaa käyttäjämäärä vuositasolla, mutta käyttäjien ikäjakauma venyy heidän mukaansa alle kouluikäisistä lapsista miltei 70-vuotiaisiin senioriskeittareihin. Tulijoita riittää ympäri Suomen. Parkin purkaminen koskettaisikin siis hyvin suurta ihmisryhmää.

Parkkia käyttää eniten noin sadan hengen aktiiviporukka. Kun lumi ei ole maassa tai maa ei ole muuten märkä, on joku aina rullailemassa puistossa.

Suvilahden skeittipuisto vetää paljon niin sanottuja ”skedeturisteja” puoleensa kesäisin. Muun muassa Tony Hawk, lajin kansainvälisesti tunnetuin kulttihenkilö, on käynyt Suvilahden parkilla kuvaamassa temppuja videolle.

”Kerran kesässä järjestettävä kolmipäiväinen HELride-rullalautailutapahtuma kerää Suvilahteen vuosittain pääiltapäivänään noin tuhat ihmistä katsomaan Death Race –kilpailua”, Karvonen muistuttaa, kun keskustelemme puiston näkyvyydestä. ”Death Race” on vauhtikilpailu, jossa kaksi skeittaajaa etenee erikseen merkittyä reittiä pitkin kohti maaliviivaa ramppikaaria ja kumpuja pitkin.

Viime kesän ”Death Race” -kilpailusta ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puuttunut. (KUVA: Keke Leppälä)

On sanomattakin selvää, että Suvilahden Do It Yourself –skeittipuisto on nostanut Helsingin rullalautailuskenen maailmankartalle suuremmin kuin koskaan aiemmin.

Viime kesän HELride-rullalautailutapahtuma täytti parkin skeittareista tuttuun tapaan. (KUVA: Keke Leppälä)

Kun Kalasataman alueen aina 2040-luvulle saakka kestävät rakennustyöt laajenevat, on edessä Suvilahden vanhan teollisuusalueen saastuneen maaperän puhdistus. Helsingin kaupungin mielestä skeittipuisto on puhdistusoperaation tiellä ja skeittipuiston purkamisen deadline-vuodeksi on annettu 2020.

Viereisen työmaan meteli yltyy hetkittäin niin kovaksi, etten kuule edes omia ajatuksiani. Kaksikkoa se ei näytä haittaavan.

”Emme näe purkamisessa mitään järkeä, kun otetaan huomioon se, miten hienon ja ainutkertaisen paikan olemme saaneet rakennettua. Olemme pyytäneet julkiseksi jo teetetyn haitta-ainetutkimuksen tuloksia, jotta voisimme etsiä ratkaisuja tähän ongelmaan. Maaperää voi putsata purkamatta parkkia, se on todistettu ennenkin esimerkiksi talojen kohdalla. Kyse on lähinnä tahdosta ja budjetista päättävän tahon osalta”, Karvonen tiivistää mietteliään näköisenä.

Perustelut purkamiselle eivät suinkaan lopu yhteen argumenttiin.

”Toinen esitetty syy parkin purkamiselle on se, että parkki on noin muutaman metrin korkeammalla kuin Kalasataman rakentuvan alueen tuleva maanpinta”, Paukkunen täsmentää turhautuneen huokaisun siivittämänä. Paukkusen ja Karvosen mielestä parkin korkotasoa ei pitäisi nähdä ongelmana vaan mahdollisuutena.

Tämän vuoden maaliskuussa Helsingin kaupunginvaltuutettu, Vesa Korkkula (vas.) teki aloitteen siitä, että Suvilahden parkki saisi virallisen ja pysyvän skeittipuiston aseman.

Esitys hylättiin aiemmin mainituista syistä johtuen.

Jan Vapaavuoren mukaan kaupunki on valmis keskustelemaan Suvilahden alueen kulttuurillisesta jatkumosta, mutta kaupunki ei ole suoranaisesti valmis laittamaan rahaa siihen. Tuska-festivaali, Flow-festivaali ja monien muiden tapahtumien järjestäjät kutsuttiin kertomaan päättäjille siitä, miten alueen toimintaa kannattaisi jatkaa ja kuka ottaisi ”kopin”. Aiomme vääntää samoihin neuvottelupöytiin, koska katsomme, että olemme yhtä suuri tekijä täällä kuin muutkin. Teemme kuitenkin vielä hetken kotiläksyjä ennen kuin lähdemme neuvotteluihin mukaan”, Karvonen painottaa.

Molemmat miehet ovat sitä mieltä, että kaupungin sekä skeittiparkin purkamista harkitsevien tahojen aluekulttuurillista tietämystä tulisi päivittää.

Samu Karvosen frontside feeble -temppu Flow Festivalin skeittinäytöksessä Suvilahdessa elokuussa 2015. (KUVA: Mikko Kempas)

”Aina on tiedetty, että paikka on väliaikainen. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt tai uskonut keväällä 2011, että parkki laajentuisi nykyiseen mittakaavaansa ja saisi niin paljon huomiota. Tilannetta tulisi katsoa tämän päivän valossa”, Karvonen sanoo.

”Vuosista 2018-2020 oli jo jotain puhetta takarajana vuonna 2011, kun puhuttiin siitä, kuinka kauan parkki saa aikaa. Parkin tontille on kaavailtu puistoa ja alkuperäisten suunnitelmien mukaan puistoon tulisi myös skeittiparkki. Kysymys on nyt se, onko se tämä parkki vai rakennetaanko alemmaksi toinen skeittiparkki. Me haluamme tietenkin, että se on tämä parkki”, Paukkunen jatkaa.

Markus ”Makke” Järven corner backside air -temppu Suvilahden parkilla. (KUVA: Keke Leppälä)

Päättäjien kanssa Karvonen, Paukkunen tai kukaan muukaan parkin avainhenkilöistä ei ole päässyt vielä suoranaisesti samaan pöytään keskustelemaan skeittipuiston jatkosta ja skeittikansan näkemyksistä heille elintärkeän asian suhteen.

Kaksikko sekä Suvilahden parkin pelastamista varten perustettu yhdistys valmistelevat kaupungille tällä hetkellä ehdotusta. Ratkaisuja esitettyihin ongelmiin etsitään heidän kontoltaan, sillä kaupunki ei ole lähtökohtaisesti osoittanut kiinnostusta erillisten selvityksien tekemiseen.

Tästä huolimatta Helsingin kaupunki on ujuttanut vuosien 2017-2021 kaupunkistrategiadokumenttiin näyttävän kuvan Suvilahden parkista mainostaen ”maailman toimivimman kaupungin eläviä, omaleimaisia ja turvallisia kaupunginosia”.

”Nykyisellä parkilla on perinne ja yhteisö ja niitä asioita pitäisi vaalia. Nykyistä parkkia pitäisi saada rakentaa eteenpäin sen sijaan, että tilalle rakennettaisiin jotain uutta. Raha, jonka kaupunki käyttäisi parkin purkamiseen ja uudelleenrakentamiseen, tulisi käyttää kulttuurillisesti merkittävän ja tärkeän paikan säilyttämiseen”, Karvonen sanoo, nousee penkiltä ja tiputtautuu laudallaan takaisin rampin pohjalle ystäviensä seuraan skeittaamaan.

Katso parkin vuonna 2013 julkaistu historiikkivideo alta! 

Suvilahden skeittiparkin yhteistyökumppanit:

Weber Saint-Gobain

Delete Group Oy

ABL-Laatat

Oranssi Ry

Radio Helsinki

Teknos Group Oy

Spine Magazine

Tuska Festival

Flow Festival

Circus Helsinki

Fafa’s

Kiinteistö Oy Kaapelitalo

Tyttörullalautailijat Ry

Concrete Proof

My Favorite Things

King Muffin

SJ Dental Oy

Sami Safiiri

Pablo Films

Unknown friend

Garage Runski 5

Anu Anonyymi

Oma Design -valokuvaamo

Perro Pequeño

Suomen Lumilautaliitto Ry

El Rio Grind

Happy Hour Skateboards

Lamina

Sortti-asema

Consti Julkisivut Oy

Opetus- ja Kulttuuriministeriö

World Design Capital

Kingpin Skateboarding

Emerica

Etnies

DC Shoes

Ponke’s The Shop

Adidas Skateboarding

Polar Skate Co.

We Got Beef

Itä

Mäyrä Skateboards

358

Piki Digital

Mountain Dew

Hangup

Overboard

Ed

Projekti Päällä

SmulfHunter

Helsingin Rullalautailijat Ry

Sherpa Group Oy