Ota kahvikuppi käteesi. Keskity tunnistamaan, mitä kaikkea saat tietää siitä ensimmäisten sekuntien aikana. Onko se kuuma vai kylmä? Minkä kokoinen? Painava vai kevyt? Pinnaltaan kiiltävän sileä vai matta vai peräti rosoinen? Kulmikas vai kaarevan pyöreä? Jos siinä on korva, millainen on sen muoto?

Nykylaitteissa tuntoaistimus on aina sama: sileä lasi- tai muovipinta.

Pelkästään se, että kädellä tarttuu esineeseen, synnyttää informaatiotulvan aivoihin. Iholla ja kudoksissa sijaitsevien erilaisten reseptoreiden välittämiä aistimuksia syntyy valtavasti, vaikka tiedostamme niistä vain pienen osan.

Esimerkkejä on ympäristössämme paljon. Sanoma- ja aikakauslehtien sekä kirjojen paperivalintoihin vaikuttaa osin se, miltä kosketuksen halutaan tuntuvan. Huokoinen pinta antaa lämpimämmän ja rennomman vaikutelman kuin kova ja kiiltävä. Se tuntuu myös ympäristöystävällisemmältä, vaikka tosiasiassa pelkän pinnan perusteella paperin ekologisuudesta ei voi päätellä mitään.

Tilaa ja lue tämä artikkeli

sekä vaikka kaikki TM:t vuodesta 1953 alkaen.

Tilaa Kirjaudu