Nasan aurinkoa tutkivan Solar Dynamics Observatory –satelliittin 5.–11. heinäkuuta kuvaamalla videolla näkyvä aktiivinen aurinkopilkku, AR2665, ei itsessään sinänsä ole mitenkään tavallisesta poikkeava näky. Mutta ajankohta on.

Aurinko nimittäin lähestyy kovaa vauhtia sen noin 11 vuotta kerrallaan kestävän magneettisen aktiivisuuskauden minimiä. Meneillään oleva kausi on 24. vuoden 1755 jälkeen havainnoitu.

Minimillä tarkoitetaan sitä, että tähden pinnalla esiintyy paljon vähemmän ja harvemmin esimerkiksi roihupurkauksia tai aurinkopilkkuja kuin muina aikoina. Havainto on juuri tästä syystä epätavallinen.

Auringon aktiivisuuden syklit aikavälillä 1975–2005. (Kuva Wikimedia Commons)

Pilkkuryhmä laajeni melko nopeasti ja on ensimmäinen sekä tällä hetkellä ainut pinnalle ilmestynyt ryhmä kahteen päivään. Tällä hetkellä se on jo heikkenemässä.

Kuluvan vuoden aikana on havainnoitu 44 pilkutonta päivää.

Videolla näkyvä pilkkuryhmittymä saattaa näyttää verrattaen pieneltä, mutta on todellisuudessa isompi kuin maapallo (videon alareunassa vertailukohtana).

Auringon mittakaavassa pilkut ovat kuitenkin todella pieniä, sillä se on 109 kertaa suurempi kuin Maa. Pilkkujen koko myös vaihtelee paljon.

Auringon toiminta aiheuttaa maapallolla pahimmillaan radioliikenteen ja sähkönjakelun häiriöitä.

Aurinkopilkkujen tumma väri tulee siitä, että pilkkua ympäröivän, kirkkaamman alueen kaasu on huomattavasti kuumempaa. Voimakas paikallinen magneettikenttä tukahduttaa auringon vielä kuumemmasta sisuksesta ryöppyävät kaasuvirtaukset ja pilkullinen alue pysyy viileämpänä.

Auringon yleinen pintalämpötila on noin 5 537 astetta ja tummien pilkkujen lämpötila liikkuu 2 200–3 500 asteen välillä.

Pilkun elinkaari venyy suhteessa sen kokoon joistakin tunneista kuukausiin. Suurikokoiset ryhmät ovat pitkäkestoisimpia.

Pilkut tuovat rajun magneettisen toimintansa ansiosta mukanaan usein auringon ulommassa kaasukehässä eli koronassa esiintyviä, kymmeniin tuhansiin kilometreihin nousevia kaasupurkauksia.

Auringon soihtujen ja näyttäviä revontulia maapallolla synnyttävien koronapurkausten ilmaantuminen ei ole myöskään epätyypillistä pilkkuryhmien läsnäollessa. Auringon aktiivinen toiminta aiheuttaa maapallolla silloin pahimmillaan radioliikenteen ja sähkönjakelun häiriöitä.

Katso Nasan video aurinkopilkku AR2665:stä alta.