Euroopan avaruusjärjestön (ESA) vuonna 2004 laukaisema Rosetta-luotain on maailman ensimmäinen komeettaa läheisesti kiertänyt luotain. Sen Philae-laskeutuja oli ensimmäinen komeetan pinnalle laskeutunut alus.

Rosettan yli kymmenen vuotta kestänyt matka päättyi lokakuussa 2016 hallittuun törmäykseen sen tutkimuskohteen, 67P/Churyumov-Gerasimenko -komeetan kanssa.

Luotaimen ja sen laskeutujan instrumenttien tallentama aineisto tarjoaa tutkijoille uutta tietoa komeetoista vielä vuosiksi eteenpäin.

Nyt internetissä leviää lyhyt Rosettan kuva-aineistoon perustuva animaatio 67P:stä. Twitterissä landry79-nimellä esiintyvän amatööriastronomin koostama video havainnollistaa, mitä avaruutta halkovan komeetan pinnalla tapahtuu.

Komeetan pinnalla ei kuitenkaan sada lunta, vaikka video äkkiseltään sellaisen vaikutelman antaa. 67P on läpimitaltaan vain noin neljän kilometrin mittainen, joten se on aivan liian pienikokoinen kehittääkseen ympärilleen maan kaltaisen painovoiman synnyttämän kaasukehän, joka mahdollistaisi lumen satamisen.

Komeetan koma on kuitenkin eräänlainen ohut kaasukehä. Se syntyy Auringon säteilypaineen ja aurinkotuulen vaikutuksesta, jotka irrottavat komeetan pinnasta pölyä ja hiukkasia. Aurinkoa lähestyessään komeetan kaasumainen pyrstö voi venyä jopa 150 miljoonan kilometrin pituiseksi. Matka vastaa Maan ja Auringon välistä etäisyyttä.

Rosettan havainnot paljastivat 67P:n kaasukehän muodostuvan hiilestä, vedystä, typestä ja hapesta. Osaltaan videolla näkyvä ”sade” on siis todella jäätä ja muuta komeetasta irronnutta pölyä.

Valtaosa videolla näkyvästä sateesta ei kuitenkaan olisi havaittavissa paljaalla silmällä. Videolla näkyvät pitkät juovat ovat nimittäin kosmisen säteilyn aiheuttamia, New Scientistin Leah Crane selittää.

Taustalla kuvan ylälaidasta alaspäin liikkuvat pisteet puolestaan ovat tähtiä, Twitter-keskusteluun osallistunut ESA:n tutkija Mark McCaughrean kertoo.

”Melko villiä. Oma arvaukseni on, että kuvassa näkyy auringon valaisemaa pölyä, joka on ollut lähellä avaruusalusta. Aluksen liikkuessa pölyn läpi se luo illuusion ’lumisateesta’ 67P:n pinnalla, joka sijaitsee kilometrien päässä.”

Aiheesta uutisoi New Scientist.