Biljoonan tonnin painoinen ja lähes 6 000 neliökilometrin kokoinen jäävuori on nyt irronnut Etelämantereesta, tiedottavat Midas-projektin tutkijat blogissaan.

Lopullisen repeämisen kerrotaan tapahtuneen maanantain ja keskiviikon välisenä aikana. Repeämä havaittiin Nasan Aqua MODIS -satelliitin ottamien infrapunakuvien avulla.

Jäävuoren irtaantumisella Larsen C -jäälautasta ei ole välittömiä vaikutuksia meren pintaan, koska se kellui meressä jo ennen repeämistään.

Tutkijoiden mukaan jäävuori nimetään todennäköisesti A68:ksi.

Repeämisen myötä Larsen C -jäähylly menetti 12 prosenttia pinta-alastaan. Tutkijat ovat huolissaan irtoamisen jälkivaikutuksista. Pahimmassa tapauksessa irtaantuminen voi johtaa jopa koko jäähyllyn hajoamiseen, tutkijat ovat varoittaneet. Näin kävi Larsenin jäähyllyn b-osiolle vuonna 2002.

”Olemme odottaneet lopullisen repeämisen tapahtuvan jo useiden kuukausien ajan. Yllätyimme, kuinka kauan murtumalla kesti edetä viimeiset pari kilometriä jäähyllyllä. Tulemme seuraamaan niin jäähyllyn kuin uuden jäävuorenkin kehitystä tiiviisti”, Midas-projektin johtaja Adrian Luckman Swansean yliopistosta toteaa.

Tekniikan Maailma on seurannut Larsen C -jäähyllyn repeämän kehitystä joulukuusta alkaen.

Larsen C -repeämän taustaa

Antarktiksen niemimaalla sijaitsevan Larsenin jäähyllyn C-osion murtuma alkoi jo 1960-luvulla, mutta 2010-luvulla halkeaman eteneminen on kiihtynyt nopeasti. Nyt yli 200 kilometrin pituinen halkeama on yli kaksinkertaistanut pituutensa viimeisen kuuden vuoden aikana.

Erityisen nopeaa eteneminen oli viime vuodenvaihteessa. Joulu–tammikuussa murtuma eteni lähes kolmellakymmenellä kilometrillä. Helmikuun puolenvälin jälkeen sen eteneminen käytännössä pysähtyi, kun murtuma saavutti pehmeän jään alueen.

Toukokuussa halkeama haarautui. Uusi haara alkoi nopeasti edetä kohti jäähyllyn reunaa.

Toukokuun lopulla alkuperäinen halkeama jatkoi jälleen kasvamistaan, edetessään 11 kilometrillä pelkästään kuun viimeisen viikon aikana.