Monet vanhemmista autoilijoista muistelevat haikeudella niitä aikoja, jolloin nastojen lukumäärälle, ulkonemille tai pistovoimille ei ollut lainsäätäjän päättämiä raja-arvoja. Oli lupa käyttää ”kunnollisia” talvirenkaita. Nastojen käyttöä on sittemmin rajoitettu monin tavoin. Miten se on vaikuttanut renkaiden pitokykyyn? Testimme valottaa asiaa.

Nastojen lukumäärää, paino, ulkonema, pistovoima ja sijoittelu renkaaseen on nykyisin täysin säännelty. Aikaisemmin kaikki oli vapaata. Lainsäätäjä on heikentänyt nastarenkaiden pitokykyä, mutta samalla on päästy huomattavasti pienempään teiden kulumiseen.

Yritimme hieman tutkia, miten määräykset ovat vaikuttaneet renkaiden pitokykyyn. Valitsimme kokeeseen nastarengastestien moninkertaisen voittajan Gislaved Nord Frost II:n, jossa on normaalisti 11 mm:n mittaiset nastat. Nastoitimme kaksi sarjaa testirenkaita Kometa-nastoilla. Toinen oli normaali 11 mm:n nasta ja toinen pakettiautoihin tarkoitettu 13 mm:n nasta. Normaalinastoilla keskimääräinen ulkonema oli 1,1 mm ja pitemmillä 2,1 mm.

Testit ajettiin Saab 9-5 -autoilla, joista poistettiin normaaliin tapaan takajarrut toiminnasta lukkojarrutuskokeiden ajaksi. Jarrutusmatkat mitattiin jäällä nopeusvälillä 25-5 km/h, mikä on tavanomainen menetelmä rengastestauksessa. Kiihdytys jäällä tehtiin rajoittamalla moottorin pyörintänopeus lukemaan 3 500 r/min. Kiihdytyskokeessa mitattiin aika, joka kului lähtönopeudesta 5 km/h nopeuteen 25 km/h.

Kukaan ei varmasti hämmästy lopputulosta, joka osoittaa, että pidemmät nastat ja nastaulkonemat antoivat paremmat tulokset liukkaalla. Ainoa mielenkiintoinen seikka onkin se, kuinka suuri ero on käytännössä.

Lopputulokset on kerrottu indekseinä. Kiihdytyskokeessa nastojen merkitys on suurempi kuin jarrutuksessa. Pidemmällä nastaulkonemalla olevan renkaan tulos merkittiin indeksillä 100. Silloin pienempi nastaulkonema antoi tulokseksi 81 eli tulos oli vajaat 20 prosenttia heikompi. Jarrutuskokeessa 13 mm:n nastalle annettiin vertailuluvuksi 100, ja silloin 11 mm:n nasta antoi tulokseksi 87. Jarrutuskokeessa suuresta nastaulkonemasta on siis pienempi hyöty kuin kiihdytyksessä.

Heikentyneestä pidosta huolimatta kahden nastatyypin ero jäällä on pienempi kuin aikaisempien rengastestiemme mukaan esimerkiksi määräysten mukaisten nasta- ja kitkarenkaiden välinen ero. Selvittämättä jäi nastojen lukumäärän vaikutus, sillä vanhoihin nastamääriin (300-500 kpl/rengas) renkaita ei voi nastoittaa.

(Tiivistelmä Timo Mäkelän artikkelista TM 3/2000, s. 52-53)