Muinainen virus tartutti ihmisiin 400 miljoonaa vuotta sitten ”vierasperäisen geneettisen koodin”, joka antoi nykyihmisen esi-isille kyvyn vaativaan älylliseen toimintaan, esittää uusi Cell-tiedejulkaisussa julkistettu yhdysvaltalaistutkimus. Utahin yliopisto kertoo tutkimuksesta myös taannoisessa tiedotteessaan.

Tutkijoiden mukaan ihmisen tietoisuus ja kyky korkeamman tason ajatteluun on voinut syntyä tuntemattoman viruksen tuottamien lähetti-ribonukleiinihappojen perimään toimittaman informaation ansiosta. Virusperäisten solujen sisältämä tieto tuli osaksi geneettistä rakennettamme.

Geenin uskotaan vaikuttavan siihen, miten ihmisen hermosto välittää tietoa. Geeni voi myös olla vastuussa ajattelukyvystämme.

Puolen miljardin vuoden kuluessa informaatio muovautui ihmisen Arc-geeniksi, joka löydettiin ensi kertaa vasta vuonna 1995. Kyseisen geenin uskotaan vaikuttavan vahvasti siihen, miten ihmisen hermosto välittää tietoa. Geeni voi myös mahdollisesti olla vastuussa ajattelukyvystämme.

Tutkijat uskovat, että virus kohtasi neliraajaisen isäntänsä noin 400 miljoonaa vuotta sitten ja onnistui pysymään evoluution kyydissä siihen asti, että nisäkkäät alkoivat kehittyä noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin viruksen jättämät jäljet ovat voineet edesauttaa omalta osaltaan nisäkkäiden muistikyvyn kehittymisprosessia.

Cell-tiedejulkaisussa julkistetussa tutkimuksessa havaittiin, että jopa 40–80 prosenttia ihmisen perimästä on muinaisten virusten kädenjälkeä. Täten ei ole kovinkaan yllättävää, että Arc-geenin luoneesta viruksesta tuli osa perimäämme, vaikka se saattaakin kuulostaa oudolta.

”Epäilemme, että ihmisen perimässä on myös muita geenejä, joilla on samankaltaisia virusperäisiä tunnusmerkkejä ja aikaa kestäneitä ominaisuuksia”, pohti tutkimuksessa mukana ollut Utahin yliopiston monialatohtori Jason Shepherd Alphr-sivuston tutkimusta käsittelevässä artikkelissa.

Arc-geeni paketoi geneettistä informaatiota ja jakaa sitä hermosolusta toiseen.

Geenin jakamat ”tietopaketit” toimivat vastaavalla tavalla kuin viruksetkin, jotka kaappaavat ihmiskehon soluja piikittämällä niihin geneettisen koodin, joka saa solun tuottamaan kopioita viruksesta.

Jos rna:lla ei ole mitään välitettävää tietoa, ihmisen hermoliitokset eli synapsit lakkaavat toimimasta ja kuolevat pois.

Kun kahden hermosolun liitospinta eli synapsi aktivoituu aivoissa, Arc-geeni laatii oman geneettisen informaation lähetti-rna:n (ribonukleiinihappo) muodossa. Lähetti-rna kertoo sisältämällään tiedolla muille soluille, mitä tehdä milläkin hetkellä.

Arc-geenin kirjailemat lähettihapot lähtevät liikkeelle viruksen tapaisessa kapselissa, joka suojelee happoihin kirjattua informaatiota niiden kulkiessa hermosolujen välillä. Saapuessaan määränpäähänsä rna välittää viestin hermosolulle.

Tutkijat huomasivat, että jos rna:lla ei ole mitään välitettävää tietoa, ihmisen hermoliitokset eli synapsit lakkaavat toimimasta tarkoitetulla tavalla ja kuolevat pois.

Aiemmissa tutkimuksissa Arc-geenin ongelmatilanteiden ja autismin sekä muiden neurologisten sairauksien, kuten Alzheimerin taudin välille on löydetty yhteys.