Australialainen fossiili, joka sisältää 3,4 miljardia vuotta vanhan mikroskooppisen bakteerin,  saattaa olla varhaisin todiste elämästä Maassa.

Tohtori Julien Alleon MIT:stä esitteli tutkimusta viime viikolla Bostonissa Geochemical Societyn järjestämässä Goldschmidt-konferenssissa. Aiheesta on ilmestynyt myös artikkeli julkaisussa Geochemical Perspectives Letters.

Tutkijat ovat kemiallisilla analyyseillä verranneet mikrofossiililöytöä nykyisiin bakteereihin ja havainneet niissä samankaltaisuuksia.

Koska Maapallo oli tuon eliön eläessä vasta miljardi vuotta vanha, olosuhteet olivat haastavat.

Eliön on täytynyt sietää 300 °C:n lämpötilaa. Happea ja otsonia muodostui vasta myöhemmin tässä myrskyisässä muotoutumisvaiheessa.

Yksisoluisen, alkeistumallinen eliön ravinnon on tukijoiden mukaan täytynyt noissa oloissa perustua mineraaleihin.

Alkeistumallisilla eliöillä ei ole oikeata tumaa tai muita rakenteita kuten mitokondriota, jolla soluhengitys ja energiantuotanto tapahtuvat.

Varhainen bakteeri löytyi viisi vuotta sitten Strelley Pool -nimisestä kivimuodostelmasta Länsi-Australiasta.

Alan tutkijat kiistelevät kuitenkin edelleen, mitkä mikrofossiilit ovat lopulta vanhimpia. Tämän vuoksi nyt sovellettua analyysimenetelmää on käytettävä myös muiden kivistä löydettyjen mikrofossiilien tutkimiseen.