Trafi julkaisi viime viikolla tutkimuksen automaattivalvonnan vaikutuksesta ajoneuvojen keskinopeuksiin ja onnettomuuksiin. Tekniikan Maailma uutisoi asiasta.

Tutkimuksen mukaan ajoneuvojen keskinopeudet ja onnettomuusmäärät ovat laskeneet tieosuuksilla, joilla on otettu käyttöön kiinteä automaattivalvonta. Myös automaattivalvonnan ulkopuolella olevilla vertailutieosuuksilla keskinopeudet laskivat 1,2 km/h. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä niillä laski 18 prosenttia.

Ilta-Sanomat julkaisi keskiviikkona tutkimuksen pohjalta laskelman. Tutkimuksen mukaan kameratolppa-osuuksilla keskituntinopeuksien alenema 1 km/h vastasi 12,5 prosentin vähenemistä henkilövahinko-onnettomuuksissa. Toimittajan laskelman mukaan kamerattomilla teillä vastaava keskinopeuden lasku vastasi puolestaan 15 prosentin vähennystä henkilöonnettomuuksissa.

Helsingin Sanomat jatkoi aiheesta torstaina haastattelemalla liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervoa. Hänen mukaansa laskentakaava keskinopeuksien suhteesta onnettomuuksiin on väärä. Laskennassa on käytetty niin kutsuttua Elvikin käyrää. Norjalaisen liikennetutkijan Rune Elvikin mukaan onnettomuuksien suhteellinen lukumäärä lisääntyy jyrkästi ajonopeuksien kasvaessa ja korreloi liikennevirran keskinopeuksien muutoksiin.

Tervon kritiikki haastattelussa kohdistuu siihen, että malli ei ota huomioon muita riskitekijöitä kuten kuljettajan tilaa. Muut tekijät ovat Tervon mukaan merkittävämpiä onnettomuusriskin selittäjiä kuin pieni ylinopeus.

Mitä mieltä olet Elvikin käyrän pätevyydestä, liikennepsykologi, psykologian tohtori ja onnettomuuksien tutkintalautakuntien jäsen Mika Hatakka?

”Elvikin käyrä on ympäri maailmaa käytetty malli. Korrelaatio keskinopeuksien nousun ja onnettomuuksien määrän kasvun kesken osoittautuu todeksi, kun tarkastellaan oikeita onnettomuuksia. Se on empiirisesti oikeaksi osoitettu laskennallinen malli.”

Pätevätkö Trafin tutkimuksen tulokset kansainvälisesti?

”Kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu samansuuntaisia tuloksia automaattivalvonnan lisäämisestä. Kameroiden vähentävä vaikutus vakavien onnettomuuksien tapahtumiseen on kymmeniä prosentteja.”

Mitä mieltä olet päätelmästä, että valvomattomilla teillä tapahtuisi laskennallisesti vähemmän henkilöonnettomuuksia?

”Spekulaatio on turhaa. Tarkastellut aineistot olivat pieniä ja tutkimuksessakin huomautetaan sattuman osuudesta kuolonkolareihin. Vertailuteillä oli tutkimuksessa lähtökohtaisesti korkeammat nopeudet, joten nopeuksien laskukin vaikutus voi olla suurempi.”

Mitä mieltä olet yleensä automaattisesta valvonnasta?

”Liikenteen automaattivalvonta on hyvä keino parantaa liikenteen sujuvuutta. Esimerkiksi Kehä I:lle lisätyt kamerat ovat tasoittaneet liikennevirtoja. Automaattivalvonta on aina hyväksi. Sillä saadaan isoimmat ylinopeudet pois. Merkittävää kenguruilmiötä kameroiden liepeillä ei ole.”

”Kameravalvonta myös lisää kevyen liikenteen turvallisuutta erityisesti alueilla, joissa nopeusrajoitus on 60 km/h tai alle. Hyviä kohteita olisi esimerkiksi päiväkotien ja koulujen läheisyydessä.”

Mikä selittää nopeuksien laskun myös valvonnan ulkopuolisilla teillä?

”Siitä minulla ei ole mitään tietoa. Raportissa viitataan, että tietoisuus nopeuksien tarkkailusta ’leviää laajemmin’. Minusta näyttää, että siinä viitataan aikaan, jolloin kamerat vasta yleistyivät.”

Mikä tutkimuksen tärkein oli?

”Tutkimuksessa oli olennaista se, minkätyypisille paikoille kamerat kannattaa sijoittaa. Hyvin harkittuna se on kannattavaa liikenteen valvontaa, kun kamerat on sijoitettu haastaviin paikkoihin. Liikennevirrasta ne kattavat jo 40 prosenttia.”

Miksi automaattinennopeusvalvonta herättää tunteita?

”Valvonta yleensä jakaa mielipiteitä. Joitakin se vaan ärsyttää. Ja ärsyttäähän sekin, jos muuten tunnollinen ihminen saa joskus sakot. Mutta toisinajattelijat ovat yleensä kovaäänisimpiä. Kuitenkin valtaosa suomalaisista hyväksyy kameravalvonnan. Noin puolet jopa haluaisi lisää liikenteenvalvontaa ja erityisesti näkyvää poliisivalvontaa.”

Miltä liikenteessä näyttää liikennepsykologin silmin? 

”Taloudelliset suhdanteet, liikennemäärät ja onnettomuusmäärät korreloivat keskenään. Niillä on historiallista yhteyttä. En tiedä, miten vasta alkanut nousukausi näkyy tässä. Veikkaukseni on, että se ainakin hidastaa liikenneonnettomuuksien vähenemistä. Kun ihmisillä menee kovaa, menee kovaa kaikilla elämänalueilla.”