Syvällä Maan vaipassa olevat oudot möykyt saattavat uuden tutkimuksen mukaan olla mineraaleja, jotka ovat saostuneet muinaisesta magmamerestä. Ne syntyivät mahdollisesti 4,5 miljardia vuotta sitten samassa Theia-protoplaneetan törmäyksessä, joka synnytti myös Kuun.

Möykyt sijaitsevät hyvin syvällä maan vaipassa, lähellä Maan ydintä. Vyöhykettä kutsutaan erittäin alhaisen nopeuden alueiksi. Ne tunnetaan siksi, että kun maanjäristyksen seismiset aallot menevät niiden läpi, aallot hidastuvat 30–50 prosenttia. Tämä antaa vihjeen siitä, että möykyt eroavat jollain tavalla muista vaipan osista.

Tutkijat arvelevat nyt, että möykyt saattaisivat olla runsaasti rautaoksidia sisältävää mineraalia, magnesiowüstiittiä. Mikäli näin on, möykkyjen olemassaolo voisi selittyä Maahan 4,5 miljardia vuotta sitten törmänneestä kappaleesta. Törmäys synnytti Kuun ja mahdollisesti samalla sulatti planeetastamme laajoja alueita.

Tutkijoiden mukaan magnesiowüstiitin olemassa olo vihjaa, että magmameri kiteytyi  niin, että rautapitoinen oksidi saostui ja vajosi syvälle Maan vaipan pohjakerroksiin.

Tutkimus aiheesta on ilmestynyt lehdessä Journal of Geophysical Research. Siitä uutisoi Live Science.

Koska Maan syvyyksien tutkiminen suoraan ei ole mahdollista, mineraalifysiikan tutkijat simuloivat paineolosuhteita, jotka vallitsevat Maan vaipassa. He ottivat pienen määrän materiaalia ja puristivat sitä lujaa painekammiossa timanttialasimella. Välineistö on kämmentä pienempi.

Tämän jälkeen tutkijat säteilyttivät mineraalinäytettä röntgensäteillä eri kulmista. He mittasivat röntgensäteen energiaa, joka poistui mineraalista. Tästä he havainnoivat, miten vuorovaikutus mineraalin kiderakenteiden kanssa muutti säteitä.

Tutkijat havaitsivat, että korkeat paineet vaikuttavat aineeseen merkittävästi. Ilmakehän paineessa aallot ovat ovat aina samanlaisia riippumatta siitä, missä suunnassa ne kulkevat kiteen läpi.

Kuitenkin Maan vaippaa simuloivissa paineissa röntgenaallon suunta vaikutti huomattavasti. Kiteen läpäisseen aallon nopeus saattaa vaihdella jopa 60 prosenttia riippuen siitä, miten aalto läpäisee kiteen.