Pääsiäissaari on kuuluisa saarella olevista jättipatsaistaan. Saari on myös kuuluisia siitä, että yleisen käsityksen mukaan saarella asunut yhteiskunta tuhoutui aikanaan kilpaillessaan keskenään saaren resursseista.

Maanantaina julkaistussa tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että tämä antaa saaren kohtalosta ehkä liiankin yksinkertaisen kuvan.

Journal of Pacific Archaeology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa on analysoitu patsaiden valmistamisessa käytettyjen työkalujen kemiallista rakennetta. Arkeologit kertovat löytäneensä merkkejä siitä, että Pääsiäissaarella on ollut pitkälle kehittynyt yhteiskunta, missä ihmiset jakoivat keskenään tietoa ja tekivät yhteistyötä.

”Ihmiset ovat pitkään ihmetelleet, millaista on ollut kulttuuri näiden hyvin tärkeiden patsaiden taustalla”, sanoo tutkimukseen osallistunut Laure Dussubieux tiedotteessa. ”Tämä tutkimus osoittaa, kuinka ihmiset tekivät yhteistyötä, ja se auttaa korjaamaan teorioita.”

”Ajatus kilpailusta ja romahduksesta Pääsiäissaarella saattaa olla liioittelua”, sanoo päätutkija Dale Simpson, Jr Queenslandin yliopistosta. ”Mielestäni kivenveistotoiminta on vahva todiste siitä, että perheiden ja ammattiryhmien välillä oli yhteistyötä.”

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Pääsiäissaarelle noin 900 vuotta sitten. Hiljalleen väestö kasvoi tuhansiin ihmisiin, jotka muodostivat monimutkaisen yhteisön, joka on veistänyt Pääsiäissaaren moai-nimellä tunnetut patsaat. Patsaita on tehty lähes tuhat, ja suurin niistä on yli 20-metrinen.

Kuva: Dale Simpson, Jr

Vaikka patsaista usein näkyy lähinnä pää ja ylävartaloa, ne ovat todellisuudessa osin hautautuneita maahan.

Simpson sanoo tiedotteessa, että patsaiden koko ja lukumäärä viittaa siihen, että niiden tekeminen on edellyttänyt monimutkaista yhteistyötä.

Kuva: Dale Simpson, Jr

Tutkijat ovat uudessa tutkimuksessa analysoineet 21 basaltista tehtyä kivityökalua, joita on käytetty patsaiden valmistamisessa. Massaspektrometrillä tehty kemiallinen analyysi paljasti, että kaikki työkalut on tehty samalta louhokselta tehdystä basaltista, mikä viittaa siihen, että niiden valmistamisessa on tehty paljon yhteistyötä.

Arkeologi Anne Van Tilburg Kalifornian yliopistosta sanoo tiedotteessa, että tutkimuksen tuloksia ei kannata tulkita liian vahvasti. Vaikka työkalut viittaavat yhteistyöhön, ei voi laskea pois sitäkään vaihtoehtoa, että mukana on ollut myös pakotettua toimintaa.

Tekniikan Maailma kirjoitti aiemmin tänä vuonna siitä, millaisella tekniikalla Pääsiäissaarten patsaiden päähän on saatu nostettua niiden ”hatut”.

Hatut on uuden tutkimuksen mukaan nostettu patsaiden päälle käyttäen hyväksi isoa ramppia, jonka toinen pää on nostettu patsaan pään päälle. Hattu on vedetty patsaan päälle hyödyntäen köysiä.

Pitkän köyden keskikohta on kiinnitetty rampin päälle, ja köysi on kiedottu lieriön ympärille niin, että sitä on voitu vetää. Köyden päät on sen jälkeen tuotu huipulle, missä työntekijät ovat vetäneet lieriön rampin päälle. Naruja on siis käytetty eräänlaisina nostoliinoina.