Pisan kaltevan tornin kaatumista on ennusteltu vuosisatojen ajan, mutta pystyssä se on yhä. Nyt kestävyydelle on löytynyt selitys: tornin alla oleva maa on tiivistynyt tavalla, jota ei ole havaittu samanlaisena missään muualla.

Tornin ja maaperän välinen vuorovaikutus on luonut yhdistelmän, jonka avulla torni on kestänyt viimeksi kuluneiden 737 vuoden aikana aikana ainakin neljä isoa maanjäristystä. Ilmiö tunnetaan lyhenteellä DSSI, joka viittaa maaperän ja rakenteiden dynaamiseen vuorovaikutukseen.

”On ironista, että sama maaperä, joka alkujaan sai tornin kallistumaan lähelle sortumista, on auttanut sitä myös kestämään järistykset”, toteaa professori George Mylonakis Bristolin yliopistosta.

Kaltevuutta on toki myös vuosisatojen aikana koetettu pysäyttää ja korjailla. Nyt kaltevuuskulma on 3,99 astetta, kun ennen viime korjausta se oli 5,5 astetta.

Ilman rakentamisen keskeytyksiä 14 500 tonnin painoinen torni olisi jo aikoja sitten luhistunut.

Tornin rakentamisessa tehtiin aikoinaan virhe, kun sitä alettiin pystyttää pehmeälle maalle ja perustukset kaivettiin vain kolmen metrin syvyyteen. Historia puuttui peliin kahdesti: kun rakennustyöt olivat vuonna 1173 edenneet kolmannen kerroksen tasalle, Pisa ajautui sotaan kolmen kilpailevan kaupunkivaltion kanssa. Työt keskeytyivät sadaksi vuodeksi.

Tänä aikana maaperä ehti hiukan tiivistyä. Rakennelman kallistuminen oli jo tuolloin nähtävissä, ja tornia alettiin rakentaa hiukan epäsymmetriseksi, jotta painojakauma muuttuisi. Taas 1284 työ keskeytyi sodan takia. Torni valmistui 1319.

Tutkijat pitävät hyvin todennäköisenä, että ilman keskeytyksiä 14 500 tonnin painoinen torni olisi jo aikoja sitten luhistunut. Erikoisella tavalla tiivistynyt maaperä tasaa maanjäristysten aiheuttamia liikkeitä ja tärinöitä.

Bristolin yliopisto kertoo tutkimuksesta sivuillaan. Tulokset julkistetaan virallisesti ensi kuussa Kreikan Thessalonikissa pidettävässä rakennusalan konferenssissa.