Pohjois-Korean viime vuonna tekemä ydinkoe aiheutti alueella maanjäristyksiä kahdeksan kuukauden ajan, ilmenee keskiviikkona julkistetusta yhdysvaltalaistutkimuksesta.

Ydinkokeen synnyttämät jälkijäristykset tapahtuivat koepaikkaa lähellä olevalla aiemmin kartoittamattomalla siirroksella.

Aiheesta on julkistettu kaksi uutta tutkimuspaperia Seismological Research Letters -lehdessä. Tutkimukset antavat lisävalaistusta siihen kysymykseen, kuinka isot räjäytykset voivat synnyttää maanjäristyksiä.

Pohjois-Korea teki syyskuun 3. päivänä vuonna 2017 ydinkokeen pommilla, jonka voima oli noin 250 kilotonnia. Tämä on noin 17 kertaa suurempi kuin Hiroshiman toisessa maailmansodassa tuhonnut ydinpommi.

Monet tutkijat uskovat, että kokeessa räjäytettiin vetypommi. Räjäytys synnytti maanjäristyksen, jonka magnitudi oli 6,3.

Tätä seurasi kahdeksan ja puolen minuutin päästä magnitudin 4 maanjäristys. Se ilmeisesti syntyi siitä, kun pommin Mantap-vuoreen synnyttämä aukko romahti.

Nämä järistykset uutisoitiin jo tuoreeltaan ydinkokeen jälkeen, mutta sen jälkeenkin on mitattu useita pienempiä jälkijäristyksiä alueelta. Kiina, Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen johtamat mittalaitokset ovat mitanneet sen jälkeen ainakin 10 pienempää järistystä, jotka kaikki ovat tapahtuneet 5–10 kilometrin päässä testipaikalta.

Ensimmäiset kaksi järistystä tapahtuivat syyskuun 23. päivänä vuonna 2017, ja viimeisin tapahtui huhtikuun 22. päivänä tänä vuonna.

Selitys jälkijäristyksille luultavasti on, että pommi on tärisyttänyt maata ja että kestää aikaa, ennen kuin se asettuu takaisin paikalleen. Järistykset ovat olleet suuruudeltaan magnitudien 2,1 ja 3,4 välillä, ja ne luultavasti eivät ole aiheuttaneet vahinkoja.

Järistykset tapahtuivat kaikki noin 700 metrin pituisella jonolla noin viiden kilometrin päässä testipaikasta, mikä viittaa siihen, että alueella on aiemmin tuntematon maanalainen siirros, tutkijat sanovat.