VTT on tehnyt päästömittauksia monenlaisilla maailmalla käytössä olevilla nopeussykleillä. Laboratoriomittauksen tulokset sitoutuvat Juhani Laurikon mukaan niihin yksiselitteisesti.

”Kyllä sykli vaikuttaa kulutukseen suoraan, koska nimellinen energiankulutus kilometriä kohden määrittää ensisijaisesti, kuinka paljon polttoainetta kuluu. Moottorin hyötysuhteella, tai sillä miten hyvin moottoria osataan käyttää, on toissijainen vaikutus. Pääasialliset parametrit tehontarpeelle ovat nopeusprofiili ja käytettävät ajovastukset.”

⬛ Miten WLTC vaikuttaa kulutuksiin NEDC:hen verrattuna?
”WLTC:ssä puhutaan vähintään 20 prosentin lisäyksestä, koska nopeusprofiili on paljon dynaamisempi, ja suurempia nopeuksia on enemmän. Jos NEDC:ssä esimerkiksi keskikokoisen henkilöauton keskimääräinen vetopyöräteho on ollut neljä kilowattia ja maksimiteho 34 kilowattia, niin samalle autolle keskimääräinen teho WLTC:n yli on 7,5 kilowattia ja suurin teho 47 kilowattia. Keskimääräinen teho on siis lähes kaksinkertainen.”

⬛ Miten mittaus muuttuu muilta osin aiempaan verrattuna?
”Ajovastusten kautta tulee huomattava muutos. Autolle määritetään paljon tarkempi testimassa, eli painoon vaikuttavat varusteet lasketaan paljon tarkemmin mukaan, ja testimassoja tulee olemaan paljon enemmän yhden malli- ja moottoriperheen sisällä. Aikaisemmin koe tehtiin vain yhdelle versiolle, ja sama arvo monistui isolle määrälle alatyyppejä. Nyt hyvin monelle mallivariaatiolle tulee ihan oma tuloksensa.”
”Autotehtaille tulee paljon enemmän testattavaa, mutta toisaalta kaikkien muutosten loppusummana polttoaineenkulutustuloksen pitäisi olla paljon parempi arvaus siitä, mitä se oikeastikin on. Nykyisin puhutaan helposti 30–40 prosentin erosta todellisuuteen, mutta uudistuksen jälkeen eron pitäisi olla alle kymmenen prosenttia.”

Miten suuri vaikutus on tarkemmalla mittausolosuhteiden ja vastusarvojen määrittelyllä, esimerkiksi rengaspaineilla?
”Rengaspaine on mittaustilanteessa aina kova, koska painetta nostetaan renkaan sisäisen vastuksen vähentämiseksi. Se on aina ollut sallittua. Sen sijaan rullauskokeessa on käytetty erittäin pienen vierintävastuksen renkaita ja muita kikkoja, joilla ajovastukset on saatu pieniksi. Nyt kaiken tämän pitäisi loppua, ja ajovastukset tarkistetaan paljon tiukemmalla seulalla kuin aikaisemmin.”
”Aikaisemmin testauslaitoksella ei ole ollut käytännössä mahdollisuuksia tehdä vastaavaa ajovastusten määritystä kuin autotehtaalla. Vuosien varrella on nähty niin alhaisia vastusarvoja, että on ihan käsittämätöntä, että sellaisia on voitu hyväksyttävästi käyttää.”
”Mielestäni laboratorion osuus ei sinänsä muutu, eikä laboratoriomittauksen suorittamisessa ole ollut tähänkään asti moittimista. Nyt vaan halutaan uusia ajonopeusprofiili ja ajovastuksiin vaikuttavat laskelmat.”

Miten suuri vaikutus WLTC:llä on säänneltyihin päästöihin?
”Uusi sykli on niidenkin mittaamisen osalta suuri muutos, koska aiempiin raja-arvoihin ei kosketa. Kaikkien lähipäästöjen grammarajat pysyvät ennallaan, vaikka energiaa käytetään 20 prosenttia enemmän, ja voi olla, että uuden syklin voimakkaampi dynamiikka vaikuttaa enemmän lähipäästöihin kuin hiilidioksidipäästöihin.”
”Tämä tulee varmaankin olemaan paha pähkinä nimenomaan diesel-NOxin suhteen. Puhdistuslaitteistojen tehoa ja kokoa pitää kasvattaa.”