Rahtilaivojen vaarallinen lasti voi tarkoittaa muutakin kuin esimerkiksi myrkkyä tai räjähteitä.

Rahtilaivan kuljettama kiinteä lasti, kuten murskattu malmi tai hiekka, voivat muuntua merellä muotoon, joka muistuttaa nestemäistä tilaa. Tällaiset lastin ominaisuuksien muutokset ovat aiheuttaneet keskimäärin kymmenen kiinteässä lastissa olleen aluksen katoamisen vuosittain viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Näin väittää Susan Gourvenec, joka on avomerien geotekniikan professori Southamptonin yliopistossa Iso-Britanniassa. Hänen artikkelinsa on julkaistu The Conversation -verkkosivustolla.

Kiinteiksi luokiteltavat materiaalit ovat Gourvenecin mukaan tyypillisestin kahden olomuodon materiaaleja. Ne sisältävät vettä kiinteiden hiukkasten välissä.

Kun hiukkaset hinkkaavat toisiaan vastaan, kitka niiden välissä saa materiaali käyttäymään sen kiinteän olotilan mukaan, vaikka nestettä on mukana.

Mutta kun vedenpaine nousee, hiukkasten väliset voimat vähenevät ja materiaalin voima pienenee. Kun kitka on pienentynyt olemattomaksi, materiaali alkaa käyttäytyä kuin neste, vaikka sen kiinteät hiukkaset ovat edelleen olemassa.

Vaikka lastattava aine olisi laiturissa vakaata, sen olomuoto voi muuttua. Nesteytymistä voi edistää esimerkiksi lastaaminen. Jos lasti siirretään ruumaan kuljetushihnalla, se saattaa pudota melkoisen matkan.

Laivan tärinä sekä moottorin ja meren aiheuttamat liikkeet voivat myös lisätä vedenpainetta lastissa.

Nesteytynyt lasti voi liikkua ja hölskyä ruumassa ja aiheuttaa laivalle epävakautta. Lasti saattaa myös liikkua kokonaan ruuman toiselle laidalle.

Kansainvälisellä merenkulkujärjestöllä (IMO) on säädöksiä, kuinka paljon kosteutta kiinteä aine saa sisältää.

Professori Gourvenecin mukaan säädökset ovat liian yksinkertaisia. Hänen mukaansa nesteytymisen vaara ei johdu ainoastaan kosteuspitoisuudesta, vaan muista materiaalien ominaisuuksiin liityvistä asioista. Näitä ovat hiukkasten kokojakauma, kiinteiden hiukkasten tilavuus suhteessa veteen ja lastin suhteellinen ominaispaino.

Lisäksi nesteytymisvaaraan kytkeytyy lastaamismenetelmän ja laivan liikkeisiin liittyvät vaikutukset.

Ratkaisuksi professori Gourvenec esittää esimerkiksi antureita, jotka voisivat tarkkailla lastin vedenpainetta. Lisäksi lastin pintaa voitaisiin tarkkailla laserilla, joka tunnistaisi mahdolliset muutokset lastin asennossa.

Yhdistämällä nämä tiedot säätietoihin ja laivan liikeisiin voitaisiin saada aikaan ajantasainen varoitus siitä, että lasti mahdollisesti on nesteytymässä.

Lisäksi tarvitaan lisätietoa uusien materiaalien kuten bauksiitin tuotannosta ja käyttäymisestä kuljetuksen aikana. Myös perinteisiä malmeja prosessoidaan ennen kuljetusta aikaisempaa enemmän.