Brittiläisen Readingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet merkkejä siitä, että rasvakeittimistä ilmakehään nousevat rasvahapot voivat hidastaa ilmaston lämpenemistä.

Tutkimus julkistettiin Nature Communications -tiedejulkaisussa. Siitä uutisoi BBC.

Tutkijat uskovat, että rasvahappomolekyylit järjestäytyvät monimutkaisiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi ilmakehän pitkäkestoisten pilvipisaroiden sisällä. Näistä pisaroista voi muodostua pilviä, joiden viilentävän vaikutuksen ansiosta ilmaston lämpeneminen hidastuu.

Ilmakehän aerosolit eli nestemäiset tai kiinteät hiukkaset ovat ilmastotieteen tutkimuskohteina epävarmimmasta päästä. Niillä on lukemattoman paljon eri toimintoja.

Suurinta osaa ilmakehän leijuvista aerosoleista yhdistää ominaisuus heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen. Jotkut aerosolit toimivat päinvastoin imemällä auringonvaloa itseensä.

Tutkijat ovat tienneet jo jonkin aikaa, että rasvakeitinten päästöt eli rasvahappomolekyylit saattavat peittää ilmakehän hiukkasia.

Uusi tutkimus on ensimmäinen, joka tarkastelee molekyylien roolia hiukkasten eli pilvipisaroiden sisällä.

Tutkijaryhmä hyödynsi ultraäänilevitaattoria leijuttaakseen yksittäisiä, rasvakeittimestäkin löytyviä pisaramaisia suolavesi- ja öljyhappomolekyylejä paikallaan. Kun pisarat leijuivat, tutkijat analysoivat niitä lasersäteillä sekä röntgensäteilyllä.

Röntgensäteet paljastivat, että pisarat muodostivat sisuksiinsa monimutkaisia rakenteita. Tutkijoiden mukaan löydös viittaa siihen, että molekyylit voivat pysytellä ilmakehässä hyvinkin pitkään.

”Nämä itse kokoontuvat rakenteet ovat niin tahmeita, että vesipisaran sijasta kyseessä onkin hunajan lailla käyttäytyvä pisara, jonka sisällä tapahtuvat prosessit hidastuvat”, kertoi tutkimusta johtanut Readingin yliopiston tohtori Christian Pfrang BBC:lle.

”Ne ovat resistenttejä hapettumiselle, joten ne pysyttelevät pitempään paikoillaan ja pilvet muodostuvat helpommin”, Pfrang jatkoi.

BBC:n mukaan viime vuonna julkaistu  tutkimus osoitti, että kymmenen prosenttia Lontoon ilmassa leijailevista pienhiukkasista on rasvahappomolekyylejä.

Suhteellisen suurella määrällä ilmassa leijuvilla rasvahappomolekyyleillä voi olla vaikutusta pilvien määrään ja niiden heijastaman lämmön määrään.

Tutkijoiden mukaan nykyiset laajan skaalan ilmakehämallit eivät ota muodostuvien kolmiulotteisten rakenteiden osuutta aerosoleissa huomioon lainkaan.

Tutkijaryhmä vähättelee ajatusta siitä, että ruokarasvaa voisi käyttää geoteknisenä työkaluna ilmaston lämpenemistä vastaan.