Yksinpurjehtija ja lentokapteeni Ari Huusela on päättänyt osallistua maailman vaativimpaan purjehduskilpailuun Vendée Globeen vuonna 2020 ja viedä suomalaista valtameripurjehdusta maailman kartalle. Tekniikan Maailma seuraa Yksinpurjehtijan matkassa -blogissa Huuselan valmistautumista maailmanympäripurjehdukselle. Blogin rss-syöte on osoitteessa https://tekniikanmaailma.fi/avainsana/yksinpurjehtija/feed/

Yksinpurjehtijan tehtävä ei ole helppo. Noin kolme kuukautta kestävällä 24 000 merimailin (44 500 km) matkalla maailman ympäri kipparin yöunet jäävät vuorokaudessa pahimmillaan pariin tuntiin. Valtameren aallot ravistelevat venettä taukoamatta, eikä Eteläisen jäämeren hyytävä kylmyys tee suorituksesta yhtään miellyttävämpää.

Veneen ohjaamisen, optimaalisen suorituskyvyn ylläpitämisen ja hengissäpysymisen lisäksi merkittävä osa kipparin ajasta kuluu karttapöydän äärellä säädataa analysoiden.

”Vendée Globessa navigointi tarkoittaa reittioptimointia. Tarkoituksena on löytää nopein reitti pisteestä a pisteeseen b. Reittioptimointi vaatii strategisia päätöksiä vallitsevan tiedon sekä ennusteiden perusteella”, Ari Huusela selittää.

Reittioptimointia tehdään jatkuvasti. Kipparin tehtävä on analysoida eri säätutkimuslaitosten dataa ja muodostaa lyhyen sekä pitkän aikavälin reittisuunnitelmia. Lyhyen aikavälin suunnitelma voi kattaa kuusi tai kaksitoista tuntia – tai vain muutaman tunnin, mikäli sääolosuhteet muuttuvat nopeasti. Samaan aikaan reittisuunnittelua tehdään jopa viikon päähän.

Huuselan Ex. Aviva -veneen huoltotyöt etenevät Englannissa kovaa vauhtia. Veneen uuden kuosin on suunnitellut Timo Hämäläinen, ja teippauksesta vastasi Volvo Ocean Race -veneet teipannut Olly Straker.

Reittivalintoihin vaikuttavat tuulten lisäksi merivirrat ja säärintamien liikkeet.

”Nopein reitti ei läheskään aina tarkoita lyhyintä reittiä. Säärintaman suhteen parhaaseen asemaan pääseminen voi tarkoittaa koukkauksia”, Huusela huomauttaa.

”Reitin teoreettinen pituus on 24 000 merimailia, mutta kilpailun voittajat ovat viime vuosina purjehtineet noin 28 000 merimailin matkan. Se on suhteessa aika paljon, yli kymmenen prosenttia lisää.”

Joskus purjehduksen kokonaispituus voi venyä yli 32 000 merimailiin kilpailijoiden väistellessä jäävuoria ja korkeapaineen alueita.

IMOCA 60 -luokan säännöt kieltävät ulkoisen navigointiavun käyttämisen. Kaikkea ei kipparin täydy kuitenkaan tehdä yksin. Veneen tietokoneet, karttaplotterit ja satelliittiyhteydet auttavat reittisuunnittelussa.

24 000 merimailin matka voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan. Atlantin etelä-ja pohjoissuuntaiset matkat ovat pituudeltaan 7000 merimailia. Atlantilla eteneminen on hitaampaa kevyempien tuulien ja vastaisten tuulien vuoksi. Eteläiselle jäämerelle saapuessaan IMOCA 60 -veneet pääsevät oikeuksiinsa purjehtiessaan matalapaineen edessä kovassa myötätuulessa.

Tuorein säädata toimitetaan Huuselan karttapöydän tietokoneelle ja Adrena-ohjelmalle satelliitin välityksellä. Dataa pureskelevaa Adrena-ohjelmaa käyttävät käytännössä kaikki Vendée Globen kipparit.

”Ohjelmisto tietää veneen suoritusarvot tarkasti ja ehdottaa eri ennustemallien pohjalta, mihin toimiin kipparin kannattaisi ryhtyä suorituskyvyn maksimoimiseksi. Se tietää, milloin mikäkin purje pitää nostaa ja kuinka paljon ballastitankeissa tulisi olla vettä parhaan balanssin saavuttamiseksi.”

”Ohjelma kertoo myös, kuinka paljon vene on perässä optimaalisesta suorituskyvystä. Tyypillisesti veneestä saadaan irti 85–90 prosenttia maksimista. Optimaalista suorituskykyä voi ylläpitää parin päivän ajan, mutta kun veneessä on yksin ja matka on pitkä, täytyy vauhdista vähän tinkiä.”

Adrena-ohjelman purjekartassa näkyy tosituulen voimakkuus sekä kulma veneeseen nähden. Kaavion avulla kippari pystyy valitsemaan optimaalisen purjeyhdistelmän vallitseviin olosuhteisiin.

Kipparin tärkein tehtävä on pysytellä optimaalisessa asemassa säärintamiin nähden saadakseen veneestään mahdollisimman paljon irti. Kilpakumppaneiden edesottamuksien seuraaminen ja ennusteiden keskiarvon mukainen reittisuunnittelu on turvallinen vaihtoehto, mutta sillä ei tehdä pesäeroa muihin veneisiin.

Riskien ottaminen voi kannattaa – tai käydä kalliiksi.

”Vuoden 2016 Vendée Globessa brittikippari Alex Thomson teki heti kilpailun alussa rohkean taktisen vedon purjehtiessaan Portugalin rannikkoa pitkin muiden kilpailijoiden kiertäessä rannikon kauempaa. Thomsonin päätös kävi kalliiksi: hän jäi vuorokaudessa sata merimailia kärjestä.”

Kilpailun voitosta poikkeuksetta kamppaileva Thomson onnistui kuitenkin paikkaamaan virheensä toisella riskialttiilla päätöksellä. Hän päätti kuroa välimatkan kiinni purjehtimalla Kap Verden läntisimmän saaren itäpuolelta välttäen puolentoista kilometrin korkuisen vuoren synnyttämän tuulikatveen. Riski kannatti, sillä oikoreitti palautti Thomsonin jälleen kilpailun kärkeen.

”Thomson luonnehtii itseään data-analyytikoksi, sillä hän käyttää 8–10 tuntia vuorokaudesta sääkarttojen analysointiin ja reittioptimointiin.”

Hugo Boss -veneen kippari Alex Thomson (kuvassa keskellä) vieraili Suomessa viime viikolla. Thomson on osallistunut Vendée Globeen neljä kertaa. Vuoden 2012 kilpailussa hän sijoittui kolmanneksi ja 2016 kilpailussa toiseksi. Thomson on Huuselan kilpakumppani myös vuoden 2020 Vendée Globessa.

Tarkassa valintaprosessissa Huuselan Ex. Aviva -veneen päätietokoneeksi valikoitui Panasonicin ”lähes pomminkestävä” Toughbook CF-33 ja varatietokoneeksi malliston seuraava CF-54-malli. Ulkotiloissa Huusela voi tutkia säädataa kannettavan Toughpadin avulla, joka on miehelle tuttu myös Finnairin lentokoneiden ohjaamosta.

60-jalkainen vene on varustettu myös Raymarine Quantum 2 -dopplertutkalla, joka auttaa etenkin rannikon läheisyydessä purjehtiessa. Tutkan avulla Huusela saa tietoa myös muiden alueella liikkuvien veneiden liikkeistä. Tutka ei kuitenkaan pysty varoittamaan kipparia vedenalaisista jäävuorista, konteista tai valaista, jotka aiheuttavat jokaisessa kilpailussa keskeytyksiä.

”Sellaista teknologiaa ei ikävä kyllä vielä ole, jolla näiltä törmäyksiltä voisi välttyä. Imoca 60 -veneet kulkevat niin kovaa vauhtia, että riittävän tehokkaan kaikuluotaimen asentaminen veneeseen vaatisi pienen ydinvoimalan”, Huusela toteaa.

Ex. Avivan karttapöydän vanha laitteisto korvataan moderneilla tietokoneilla ja tutkanäytöillä. Kuvan oikeassa laidassa näkyvät satelliittipuhelimet sekä VHF-radio jäävät paikoilleen.


Lue aiemmat blogimerkinnät:

Ari Huusela aikoo tehdä jotain, johon vain sata ihmistä on pystynyt

IMOCA 60 on yksinpurjehdusveneiden kuninkuusluokka

IMOCA 60 -veneet ovat hämmästyttävän kevyitä – Venettä kevennetään jopa ruokavarastoista tinkimällä

Kolmen kuukauden purjehduksen aikana ehtii nukkua 15-45 minuuttia kerrallaan – miten sellaisesta selviää?

Ari Huuselan kilpailuvene saapui Englantiin – Nyt se käydään läpi jokaista pulttia ja mutteria myöten