Tuoreen PLOS One -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tutkijat ovat 2010-luvulla raportoineet yli kahdestakymmenestä tapauksesta, jossa tyypillisesti alle kymmenen yksilön ryhmissä havaitut ryhävalaat ovat muodostaneet ”superryhmiä”.

20–200 valaasta koostuvat superryhmät ovat täysin uusi ilmiö ryhävalaiden käyttäytymisessä. Kyseiset havainnot on tehty Etelä-Afrikan lounaisrannikon edustalla, jonne valaat vaeltavat kesäisin ruokailemaan ja keräämään rasvavarastoa pitkille pohjoiseen suuntautuville lisääntymisvaelluksilleen.

Tutkijat luonnehtivat ilmiötä raportissaan ennen näkemättömäksi.

”En ole koskaan aiemmin nähnyt vastaavaa. Vastaavia ilmiöitä ei ole raportoitu muualla eteläisellä pallonpuoliskolla. Tyypillisesti suurimmat kirjallisuudessa raportoidut ryhävalasryhmät ovat olleet suurimmillaan 20 yksilöstä koostuvia”, kertoo tutkimusryhmän johtaja Ken Findlay Cape Peninsulan teknisestä korkeakoulusta.

Myös ryhmien sijainti on poikkeuksellinen. Tyypillisesti ryhävalaat ovat kokoontuneet syömään Etelämantereen rannikolle – tuhansien kilometrien päähän Etelä-Afrikan rannikosta.

Tutkijat eivät osaa toistaiseksi selittää ryhävalaiden merkillistä käyttäytymistä. Yksi teoria on, että meriolojen muuttuminen on pakottanut ryhävalaita muuttamaan niiden perinteisiä ruokavaelluskohteita.

Ryhävalaskanta voi tällä hetkellä erittäin hyvin. Siksi onkin mahdollista, että ryhävalaille kyse on vain paluusta normaaliin päiväjärjestykseen.

Etelä-Afrikan rannikolla ruokailevista ryhävalaista raportoitiin vuonna 1914, mutta valaanpyytäminen 1900-luvun alkupuoliskolla ajoi ryhävalaat sukupuuton partaalle.

Australia raportoi vuonna 2015, että valaiden lukumäärä on korkeimmillaan useisiin vuosikymmeniin. Lajin uusi tuleminen voi osaltaan vaikuttaa ruokailupaikkoihin: perinteisillä alueilla ei yksinkertaisesti ole tilaa kaikille.

Tutkijoiden mukaan ryhävalaat ovat aiemminkin saattaneet muodostaa suuria ryhmiä, mutta pienen kannan vuoksi ilmiötä ei ole pantu merkille.