Tutkijat ovat onnistuneet selvittämään vuosisatoja tutkijoita kiusanneen niin sanotun Baselin papyruksen arvoituksen.

Sveitsiläisessä Baselin kaupungissa on 1500-luvulta lähtien säilytetty arvoituksellista papyrusta, jonka molemmilla puolilla on peilikirjoitusta. Se on hämmentänyt tutkijoita sukupolvien ajan.

Nyt Baselin yliopiston tutkijaryhmä kertoo saaneensa selville, että kyseessä on myöhäiseltä antiikin ajanjaksolta peräisin oleva lääketieteellinen dokumentti. Sen tekstin on todennäköisesti kirjoittanut kuuluisa antiikin kreikkalainen lääkäri Galenos.

Yliopiston papyruskokoelmassa on viidellä eri kielellä kirjoitettua 65 papyruskääröä. Yliopisto osti ne vuonna 1900 opetustarkoituksiin – lukuun ottamatta kahta papyrusta, jotka olivat saapuneet Baseliin 1500-luvulla.

Toinen noista papyruksista oli sellainen, että sitä on tähän asti pidetty ainutlaatuisena. Sen molemmilla puolilla oleva peilikirjoitus on hämmentänyt tutkijoita pitkään.

Nyt Baselin yliopiston tutkijat ovat onnistuneet ultravioletti- ja infrapunakuvien avulla toteamaan, että kyseessä ei ole ollutkaan yksittäinen papyruskäärö, vaan siinä on ollut liimattuna yhteen useita kerroksia papyrusta.

Papyrusrestauraatioihin erikoistunut asiantuntija tuotiin Baseliin erottamaan kerrokset toisistaan. Tämän jälkeen kreikkalaisdokumenttia pystyttiin analysoimaan ensimmäistä kertaa.

”Tämä on sensaatiomainen löytö”, sanoo muinaishistorian professori Sabine Huebner Baselin yliopistosta. ”Suurin osa papyruksista on dokumentteja, kuten kirjeitä, sopimuksia ja kuitteja. Tämä on kuitenkin kirjallinen teksti, ja ne ovat valtavan paljon arvokkaampia.”

Papyruskäärö ennen restaurointia. Kuva: Baselin yliopisto.

Papyruskääröissä on aiemmin tuntematon teksti antiikin ajalta.

”Me voimme nyt sanoa, että se on lääketieteellinen teksti myöhäiseltä antiikin ajalta, joka kuvaa ilmiötä nimeltään ’hysteerinen apnea’. Me oletamme, että tämä on joko teksti roomalaisläääkäri Galenosilta tai tuntematon kommentti hänen työstään”, Huebner sanoo.

Galenosta pidetään Hippokrateen jälkeen antiikin ajan tärkeimpänä lääkärinä.

Löytö tehtiin osana kolmivuotista Sveitsin kansallinen tiedesäätiön projektia, jonka aikana Baselin papyruskääröjä on digitoitu, tulkittu ja käännetty.

Jatkotutkimuksissa digitoitua arkistoa aiotaan jakaa kansainvälisiin tietokantoihin, minkä avulla papyrusten tiedoista voi löytyä uusia yhteyksiä muihin papyruskääröjen tietoihin.