Astronomit havaitsivat lokakuussa aurinkokunnassamme hyvin poikkeuksellisesti liikkuvan objektin, jonka kiertorata on ”äärimmäisin, mitä tähtitieteilijät ovat koskaan nähneet.”

Suoraan planeettojen ”yläpuolelta” aurinkokuntaamme saapunut kappale ohitti Maan lokakuun puolessa välissä sen kiertoradan kaareuduttua Auringon painovoiman ansiosta kohti Pegasuksen tähdistöä ja aurinkokuntamme ulkolaitaa.

Mystisen kappaleen poikkeuksellinen kiertorata paljasti, että se on ensimmäinen tähtienvälisestä avaruudesta aurinkokuntaamme saapunut kappale. Tämän vuoksi se onkin herättänyt suurta mielenkiintoa tähtitieteilijöiden keskuudessa.

European Southern Observatory tiedotti marraskuussa, että Oumuamuaksi nimetty asteroidi on 400 metriä pitkä ja se muistuttaa muodoltaan valtavaa sikaria.

Tutkijat ovat marras–joulukuun aikana julkistaneet ahkerasti tutkimuksia, joissa on esitetty teorioita parhaillaan takaisin tähtienväliseen avaruuteen kiitävän kappaleen alkuperästä ja koostumuksesta.

Penn State Universityn tutkija Jason Wright esitti jopa teorian, että Oumuamua voisi olla jopa rikki mennyt tuntemattoman elämänmuodon avaruusalus.

”Kappale liikkuu hyvin nopeasti kiertoradalla, jonka perusteella voimme varmuudella todeta sen olevan poistumassa aurinkokunnastamme – koskaan takaisin palaamatta”, totesi Nasan tutkija Davide Farnocchia lokakuussa.

Kappaletta Green Bank -teleskoopilla tutkineet Breakthrough Listen -projektin tutkijat kuitenkin totesivat viime viikolla, että mikään ei viittaa siihen, että asteroidi olisi älykkään sivilisaation tuote. Se on kuin onkin pelkkä kivi.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asteroidi olisi erityislaatuinen. Itse asiassa tähtitieteilijät eivät alun perin olleet edes varmoja siitä, onko kappale asteroidi tai komeetta. Miljoonien kilometrien pituisen koman puutteen vuoksi sitä pidetään nyt enemmän asteroidina kuin komeettana.

Monikansallisen tutkijaryhmän Nature Astronomyssa julkaistussa tuoreessa artikkelissa esitetään, että tumman punaisen kappaleen pinta koostuu noin puoli metriä paksusta, paljon hiiltä sisältävästä orgaanisesta aineksesta, joka on muodostunut kosmisen säteilyn vaikutuksesta satojen miljoonien vuosien aikana sen kiitäessä tähtienvälisessä avaruudessa.

Tutkimuksen pääkirjoittaja Alan Fitzsimmons Belfastin yliopistosta uskoo, että Oumuamua kätkee sisäänsä jäisen sydämen, jota paksu eristävä pinta suojaa kuumuudelta.

”Sen pinta muistuttaa pienimpiä aurinkokuntamme ulkolaidoilla sijaitsevien maailmojen pintoja. Lämpötila asteroidin sisällä ei koskaan noussut niin korkeaksi, että jää olisi sulanut – vaikka se ohitti Auringon melko läheltä.”

Emme todennäköisesti saa koskaan tietää varmasti, mistä 45 kilometriä sekunnissa kohti aurinkokuntamme ulkolaitaa kiitävä kappale todellisuudessa koostuu. Tämä tuskin on kuitenkaan viimeinen sen alkuperää ja koostumusta selittämään pyrkivä teoria.

Fitzsimmons odottaa innolla Chileen rakenteilla olevan Large Synoptic Survey Telescopen valmistumista sekä James Webb -avaruusteleskoopin laukaisua. Näiden teleskooppien valmistuttua voimme vain odottaa seuraavaa tähtienvälisestä avaruudesta saapuvaa kappaletta tulevaksi.

Tutkimusraportin pääset lukemaan tästä. Aiheesta lisää Queen’s University of Belfastin tiedotteessa.