Siperian valtavissa metsissä tapahtuu luonnollisia metsäpaloja joka vuosi. Se on täysin tavallista luonnonvaraisissa metsissä.

Erittäin huolestuttavaa kuitenkin on se, että Siperian metsäpalot ovat jatkuvasti kasvaneet, sillä Siperian metsillä on valtava vaikutus Maapallon ilmastoon. Kesäkuun 2017 loppupuolella syttyneet palot ovat suurimmat 10 000 vuoteen, kuten tutkijoiden havainnoista voidaan päätellä.

Tällä hetkellä palaneen alueen koko on jo noin 540 neliökilometriä eli 54 000 hehtaaria.

Poikkeuksellisen suurien metsäpalojen taustalla on ilmastonmuutos. Vaikka koko Maapallon lämpötila nousee, arktisilla alueilla nousu on ollut voimakkaampaa. Tällä hetkellä Siperian lämpötila on noin 4 °C keskiarvoa korkeammalla, ja kuivalla ja lämpimällä ilmalla on metsäpaloja kiihdyttävä vaikutus.

Ilmassa huomattavasti savupartikkeleja

Nasa on julkaissut viime perjantaina otettuja kuvia Siperian metsäpaloalueelta ja palojen vaikutuksista.

Aqua-satelliitin ottamissa kuvissa näkyy metsäpalosaarekkeita ja valtavasti palojen tuottamaa savua. Samaan aikaan Suomi NPP -satelliitin tekemistä aerosolimittauksista ilmenee, että savu on erittäin sakeaa myös korkeammalla ilmakehässä.

Nasa tutkii myös mahdollisia pyrocumulus-pilvien muodostumisia alueella. Palojen seurauksena syntyvään nousevaan ilmavirtaukseen kehittyviin kumpupilviin sitoutuu tuhkaa tai savihiukkasia, ja ne ovat yleisimpiä lähinnä tulivuorenpurkauksissa.

Satelliittikuvan keskellä näkyvä ruskeanharmaa alue on metsäpaloista syntynyt valtava savupatsas. (Kuva NASA)

Kiihtyvä noidankehä

Siperian metsäalueiden palamilla on noidankehän tapainen vaikutus ilmastonmuutokseen, sillä ne toimivat valtavana hiilinieluna. Metsien lasketaan sitovan joka vuosi noin 500 miljoonaa tonnia hiiltä ilmakehästä.

Siperian metsät peittävät noin 10 prosenttia planeetan maapinta-alasta, ja niihin on sitoutunut noin 30 planeetan hiilestä.

Kun ne palavat, hiiltä vapautuu ilmaan, ja samalla tuhoutuu hiiltä sitovaa puustoa, joten metsäpaloilla on kaksitahoinen vaikutus, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään.

Lisäksi kun paloista vapautuva tumma noki laskeutuu arktisen alueen jää- ja lumipeitteelle, se saa lumen ja jään absorboimaan enemmän auringonvaloa ja siten sulamaan entistäkin nopeammin.

Metsäpalot ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet ja kasvaneet myös muilla pohjoisilla alueilla, kuten esimerkiksi Alaskassa ja Kanadassa.

Jos ilmastonmuutoksen tahti halutaan pitää hallinnassa, on arktisten metsäpalojen hillitseminen ensiarvoisen tärkeä haaste.