Auton moottorilämmitin on mainio keksintö. Se vähentää moottorin kulumista, pakokaasupäästöjä ja polttoaineen kulutusta. Lisäksi se nopeuttaa jäähdytysnesteen ja sen johdosta myös sisätilojen lämpiämistä. Mukavaa tietysti olisi se, että auto olisi lämmin ja ikkunat puhtaat jo silloin, kun aamulla lähtee liikkeelle. Siksi suuri osa moottorilämmittimen käyttäjistä onkin lisännyt autoonsa myös sisätilanlämmittimen.

* Alfa * Biltema * Calix * Car heater * Cotech * Defa * Euro * Mega 1,3 i * Motron * Teho

Vertailun aluksi selvitimme eri lämmitinmerkit ja niiden maahantuojat. Pyysimme maahantuojilta tiedon heidän myydyimmästä mallistaan, jonka sitten otimme mukaan vertailuun. Mikäli maahantuoja ilmoitti useamman kokoluokan lämmittimet myydyimmiksi, otimme mukaan sen, joka teholtaan parhaiten vastasi muita mukana olevia lämmittimiä. Täten päädyimme lämmittimiin, joissa oli kaksi eri tehoasentoa ja joiden maksimiteho oli 950 ja 1 500 watin välillä. Mukana olivat Alfa-, Biltema-, Calix-, Car heater-, Cotech-, Defa-, Euro-, Mega-, Motron- ja Teho-merkkiset lämmittimet. Näistä lämmittimistä Biltema ja Teho ovat keskenään täysin samanlaiset lämmittimet. Myös Car heater ja Euro ovat keskenään identtiset. Näistä mittasimme ainoastaan toisen.

Vertailussa mukana olleet lämmittimet osoittivat sen, että muotoilussa on menty lähes yhtenevään konseptiin. Paras sijoituspaikka lämmittimelle on yleensä keskitunnelin kyljessä tai jossain muussa pystypinnassa siten, että ilmavirtaus suuntautuu vinosti ylöspäin. Näin puhallusilma on vapaa esteistä ja pääsee kiertämään auton sisätiloissa hyvin. Keskitunneliin sijoitetun puhaltimen päälle ei myöskään putoa niin helposti vaatteita tai muuta irtotavaraa, jotka saattaisivat estää ilmavirtauksen ja aiheuttaa tulipalovaaran. Kaikissa vertailumme lämmittimissä on kiinnikkeet kiinteää asennusta varten. Ainoastaan kiinnike asennetaan kiinteästi ruuvien avulla. Itse lämmitin voidaan ottaa pois kiinnikkeestään vaikkapa kesän ajaksi. Toisilla merkeillä helpommin, toisilla vaikeammin. Kun lämmitintä kiinnitetään kiinteästi ruuvien avulla, on varmistuttava siitä, ettei kiinnityskohdassa ole sähköjohtoja tai muita rikkoutuvia laitteita.

Sisätilanlämmittimet puhaltavat erittäin kuumaa ilmaa, joten huolimattomasti lämmitintä käsiteltäessä tulipalon vaara on ilmeinen. Lämmittimien käyttöohjeissa muistetaan kiitettävästi kertoa varoetäisyyksistä, jotka lämmittimen ympärille on jätettävä. Lisäksi lämmittimissä itsessään kuuluu olla teksti ”ei saa peittää”. Riskien minimoimiseksi on normeissa asetettu lämpötilaksi 60 ºC, tätä enemmän hyväksytty sisätilanlämmitin ei saa 10 cm:n päässä edessään olevan pinnan lämpötilaa nostaa. Teimme mittaukset normia mukaillen, ja yhtä poikkeusta lukuun ottamatta puhallusilma oli sallituissa rajoissa. Vain Alfa nosti lämmöt yli sallitun, eli 68 ºC:seen saakka.

Turvallisuusasioissa olisi parissa lämmittimessä huomattavasti parannettavaa. Cotechia ja Car heateria tutkiessamme havaitsimme molemmissa löysän sähköliitoksen. Se on aina suuri turvallisuusriski. Liitos saattaa löystyä edelleen tärinässä, ja jossain vaiheessa sen aiheuttama vastus on niin suuri, että liitoksessa syntyy valokaari, joka voi johtaa tulipaloon.

Vertailumme lämmittimissä lämpösuojat toimivat niin kuin pitääkin. Laukeamislämpötilat hiukan vaihtelevat, mutta vaarallisen kuumaksi ei päästä yksikään lämpösuoja. Osa aloitti jälleen toimintansa jäähdyttyään, mutta osassa toimintakuntoon saattaminen vaati vientiä huoltoon.

Kytkimien monipuolisuuden lisäksi arvioitiin niiden sijoituspaikkaa. Jos kytkin jossain asennusvaihtoehdossa jää lämmittimen alapuolelle, on pimeässä autossa usein mahdotonta selvittää, onko lämmitin pienemmällä vai suuremmalla teholla.

Tärkein asia sisätilanlämmittimessä on tietenkin se, kuinka tehokkaasti se auton lämmittää. Testasimme lämmittimien lämmitystehon kylmähuoneessa -20 ºC:n lämpötilassa käyttäen testiautona Audin A4:n sedan-mallia. Auto oli varustettu mitta-antureilla, jotka mittasivat sisälämpötiloja 30 sekunnin välein kuudesta eri mittapisteestä. Mittausjakso kesti kaksi tuntia, mikä on useimpien ajastimella varustettujen pistokkeiden maksimiaika. Tulokset osoittivat termodynamiikan sääntöjen paikkansapitävyyden. Lämpöä ei voi kehittää tyhjästä. Mitä enemmän lämmitin otti sähkötehoa, sitä tehokkaammin auto lämpeni. Tästä syystä lämpiävyys jätettiin kokonaan arvostelematta. Yleisesti ottaen kannattaa hankkia niin tehokas lämmitin, kuin sulakkeet vain sallivat ja pitää sitä päällä mahdollisimman lyhyen aikaa. Tämä koskee vain sisätilanlämmittimiä. Moottorinlämmitin saattaa vaatia pidempiä käyntijaksoja, koska niiden teho on melko vaatimaton. Tämä on otettava huomioon, mikäli lämmittimet on kytketty samaan sähköliitäntään.

Vaikka lämmitystehossa ei eroja saatu aikaan, voitiin kylmähuonemittauksissa mitata myös lämmittimien ottama sähköteho. Monilla merkeillä se poikkesi huomattavasti valmistajan ilmoittamasta. Poikkeama saattoi olla alas- tai ylöspäin. Mikäli poikkeama oli alaspäin, ei lämmitin ottanut sähkötehoa niin paljon kuin valmistaja lupaa. Silloin myös lämmitysteho on luvattua pienempi. Liian suuri tehontarve voi taas johtaa siihen, ettei sulake välttämättä kestä lämmittimen aiheuttamaa kuormitusta.

Turvallisuuden kannalta on sanomattakin selvää, että kotitalouksiin tarkoitettuja lämmittimiä ei voi käyttää autojen lämmittämiseen. Kannattaa siis ostaa sellainen lämmitin, joka on tarkoitettu ajoneuvokäyttöön. Sitä voi sitten tarvittaessa käyttää helpommissakin lämmityskohteissa.

(Tiivistelmä Heikki Parviaisen artikkelista TM 20/03, s. 56-61)