Tämän päivän suuntaus tuntuu olevan kohti näyttäviä ja kalliita, suurten nopeuksien renkaita. Kuitenkin useimmat autoilijat – ne jotka ostavat renkaansa omalla rahalla – etsivät edullisempaa ratkaisua. Vain harva tarvitsee renkaita, joiden nopeuskestävyys on yli 190 km/h. Miksi siis maksaa ylimääräisestä nopeusreservistä? T-nopeusluokka on todellinen jokamiesluokka pohjoismaisiin olosuhteisiin.

(Testiauto: Saab 9-5) Bridgestone B330

Continental ContiEcoContact EP

Goodyear GT3

Michelin Energy XT2

Nokian NRT2

Pirelli P3000

Autotehtailla on voimakas vaikutus renkaiden kehittymiseen. Autotehdas on rengastehtaalle merkittävä ostaja, jonka toivomuksia on kuunneltava. Siitä on etunsa, mutta myös haittansa. Renkaita räätälöidään ensiasennusrenkaiksi sopiviksi juuri jollekin automerkille. Jälkiasennusmarkkinoilla ostetaan vain tiettyä rengasmerkkiä. Erilaisia automallikohtaisia renkaita ei ole edes myynnissä. On tyydyttävä renkaisiin, joita myydään samanlaisina kaikkiin automerkkeihin ja malleihin. Onneksi, sillä autotehtaan vaatimuksin rakennetut renkaat eivät aina ole välttämättä paras ratkaisu yleiskäyttöön.

Aikoinaan rengastehtaat vähättelivät lehtien rengastestejä. Tällä hetkellä kaikki myöntävät niiden suuren merkityksen. Kuluttajat ovat oppineet luottamaan testeihin, vaikka silloin tällöin epäilläänkin niiden puolueettomuutta. Epäilykset johtuvat pitkälti siitä, että tulokset eri lehdissä saattavat vaihdella. Eroavuuksiin on useita syitä. Kysymys ei ole suinkaan virheistä tai puolueellisuudesta. Yhdelläkään riippumattomalla lehdellä ei ole varaa tehdä puolueellista työtä. Uskomme vankasti, että myös kaikki kilpailijamme tekevät työtä tosissaan pyrkien mahdollisimman suureen luotettavuuteen

Rengastestien erot johtuvat hyvin usein siitä, että testatut tuotteet ovat erilaisia. Usein puhutaan vain rengasmerkistä, mutta yhtä tärkeätä on tietää, minkä tyyppinen ja mallinen rengas on. Tällä kerralla testasimme T-nopeusluokan renkaita (rakenteellinen maksiminopeus 190 km/h). Tuloksia ei voi yleistää koskemaan esimerkiksi H- (210 km/h) tai V- (240 km/h) nopeusluokan renkaita tai rakenteeltaan erilaisia profiilisuhteita. Testien välisiin eroihin vaikuttavat myös erilaiset painotukset. Joku arvostaa mukavuutta, toinen pientä vierinvastusta. TM:n arvostelu pohjautuu pistetaulukkoon, jossa eri osaset on koottu vertailukelpoisiksi arvosanoiksi. Suoraan laskettu arvosanojen keskiarvo ei kuitenkaan kerro lopputulosta, sillä turvallisuuden kannalta tärkeät ominaisuudet saavat arvostelussa suuremman painon. Arvostusta kuvaavat painokertoimet ja niiden perusteella lasketut painotetut keskiarvot (yleisarvosanat) on myös ilmoitettu taulukossa.

Testimme renkaat ovat maailman tunnetuimmat alallaan. Viimeinenkin sija on tässä kilpailussa vielä kunniakas suoritus. Aina ei näin suinkaan ole. Olemme joutuneet aikaisemmin antamaan huomattavasti vaatimattomampia pistemääriä huonoimmin sijoittuneille renkaille. Kun viimeisinkin rengas saa vielä kaksi tähteä, kyseessä ei ole huono rengas. Kuluttaja on siinä onnellisessa asemassa, että voi valita suuresta määrästä hyviä renkaita. Jos raha ei ole esteenä, ei liene syytä valita muuta kuin parasta. Vaikka ero olisi pienikin, miksi pitäisi vähäinenkin hyöty jättää käyttämättä. Hinta ei näissä asioissa merkitse välttämättä samaa kuin laatu.

(Tiivistelmä Timo Mäkelän artikkelista TM 5/2001, s. 40-47)