Australian keskilännessä sijaitsevan Murchison-radio-observatorion ASKAP (Australian Square Kilometre Array Pathfinder) -lautasantennien avulla on havaittu hieman yli vuoden sisällä 20 uutta kertaluontoista nopeaa radiopurskesignaalia, kertoo Science Alert -sivusto.

Nopea radioaaltopurske on avaruudesta Maahan kulkeutuva hyvin suurienerginen radioaalto.

Tyypillisesti vain muutamia millisekunteja (sekunnin tuhannesosa) kestävien ja ilman ennakkovaroitusta ilmaantuvien purskeiden alkuperää ei toistaiseksi tunneta.

Australialaisten tähtitieteilijöiden ryhmä kertoi havainnoista Nature-tiedelehden verkkosivuilla julkaistussa tutkimusraportissa.

ASKAP-teleskooppiantenniryhmä koostuu 36 erillisestä lautasantennista, jotka toimivat yhdessä yhtenä mittalaitteena. Antennit otettiin käyttöön viime vuoden alussa.

Tuoreimpien havaittujen radiopurskeiden joukossa on havaintohistorian kirkkaimpia ja Maata lähimmiltä alueilta tulleita purskeita.

Ennen nyt havaittuja, täysin uusista lähteistä Maahan matkanneita purskeita, oli havaittuja signaaleja yhteensä vain 34 kappaletta.

Tutkijat onnistuivat havaintojen yhteydessä osoittamaan, että purskeet ovat peräisin aivan toiselta puolelta maailmankaikkeutta naapurigalaksien sijasta.

Kaikissa ASKAP-antenneissa on erikoisvalmisteinen ’phased array feed’ -vastaanotin, joka mahdollistaa laajan havainnointikentän. Kyseistä teknologiaa ei ole koskaan aiemmin käytetty radioastronomian alalla.

Vastaanottimet luovat samanaikaisesti 36 erillistä sädettä. Jokainen säde käsittää 30 neliöasteen (yksi neliöaste = yhden asteen korkuinen ja levyinen neliömäinen taivaankannen pallopinnan osa) havainnointikentän.

Tutkijat kykenivät parhaimmillaan tarkastelemaan jopa 240 neliöasteen aluetta taivaalla. Kyseinen alue vastaa noin tuhatta täysikuuta vierekkäin.

Analysoimalla antennien teleskooppeihin osunutta purskeista peräisin olevaa valoa australialaistieteilijät saivat jonkin verran uutta tietoa signaaleista.

”Vaikka purskeet kestävät vain millisekunnin ajan, niiden säteilyaika venyy muutamasta sadasta millisekunnista jopa sekuntiin. Tämä johtuu siitä, että pidemmän aallonpituuden säteily, punaisempi säteily, saapuu muodikkaasti myöhässä verrattuna siniseen säteilyyn”, kertoi tutkijaryhmän jäsen, australialaisen Curtin University -yliopiston tohtori Jean-Pierre Macquart lehdistötilaisuudessa Science Alertin mukaan.

”Tämä on merkki siitä, että purske on matkannut suuren ainemäärän lävitse maailmankaikkeudessa. Tämä on se purskeiden ratkaiseva tuntomerkki, jota emme ole aiemmin kyenneet tunnistamaan – ja löydös on… se, että purskeet tulevat itse asiassa maailmankaikkeuden toiselta puolelta.”

Macquartin mukaan aallonpituuslukemat viestivät siitä, että heidän havaitsemansa purskeet tulivat ainakin seitsemän miljardin valovuoden (yksi valovuosi = 9,5 biljoonaa kilometriä) päästä.

Jos nopeiden radiopurskeiden lähtögalaksit saataisiin tunnistettua, olisi myös huomattavasti helpompaa käsitellä kysymystä: mitä ne ovat ja mikä niiden merkitys on?