Puolalainen tähtitieteilijä Kazimierz Kordylewski esitti vuonna 1961 valokuvatodisteita sen puolesta, että Maan ja Kuun välillä kiertää eräänlaisia ”pölysatelliitteja”.

Havainto vahvisti jo 1950-luvulla esitetyt hypoteesit Maan ja Kuun välisiin Lagrangen pisteisiin kertyvästä pölystä.

Lagrangen pisteet ovat erityisiä kohtia kahden toisiaan kiertävän taivaankappaleen välillä. Näissä viidessä pisteessä kappaleiden vetovoimat ja keskipakoisvoima kumoavat toisensa. Näin pöly tai esimerkiksi avaruusteleskooppi voi ”pysäköidä” itsensä kahden pisteen välille.

Lagrangen pisteitä on jokaisessa järjestelmässä viisi. (Anynobody / Wikimedia Commons)

Viime vuosikymmeninä tähtitieteilijöiden kiinnostus Kordylewskin pilviä kohtaan on hiipunut, ja monet tähtitieteilijät suhtautuvat koko ilmiöön varauksella.

Nyt unkarilainen tutkijaryhmä on kuitenkin tarjonnut pölypilvistä uutta todistusaineistoa. Kaksiosaisessa tutkimuksessaan tutkijat ensin simuloivat pölyn kertymistä pisteisiin tietokonemalleilla.

Simulaatiot paljastivat, että pölypilvet eivät ole koostumukseltaan pysyviä vaan muuttuvat jatkuvasti olosuhteiden mukaan.

Lopulta tutkijat tekivät Maan ja Kuun väliseen L5-pisteeseen muodostuneesta Kordylewskin pilvestä suoria havaintoja teleskoopillaan.

Taiteilijan näkemys Kordylewskin pilvestä yötaivaalla havaintojen aikaan. Pilven kirkkautta on suurennettu merkittävästi. (G. Horváth)

Tällaisen pilven uskotaan syntyvän myös Lagrangen pisteeseen L4, mutta sen vahvistamisen tutkijat jättävät toistaiseksi jollekin muulle.

Kordylewskin pilvet ovat yksiä vaikeimmista kohteista löytää, ja vaikka pilvet sijaitsevat yhtä lähellä Maata kuin Kuu, ovat ne tähtitieteilijöiden keskuudessa jääneet vähälle huomiolle”, tutkimuksen pääkirjoittaja Judit Slíz-Balogh toteaa tiedotteessa.

”On kiehtovaa vahvistaa se, että planeetallamme on pölyisiä pseudosatelliitteja.”

Tutkijat raportoivat havainnoistaan Monthly Notices of the Royal Astronomical Society -tiedejulkaisussa [1] ja [2].