Viking Linen Turun ja Tukholman välillä seilaava M/S Viking Grace muuttui huhtikuussa purjelaivaksi suomalaisen Norsepowerin kehittämän roottoripurjeen myötä.

Uutinen on nyt noussut myös kansainväliseen tietoisuuteen Wired-sivuston tuoreen artikkelin myötä.

Vikign Gracen uusi purje ei kuitenkaan ole perinteinen kangaspurje. Se perustuu lähes sata vuotta vanhaan keksintöön – Flettner-roottoriin eli roottoripurjeeseen. Se on tuo artikkelin avauskuvassakin näkyvä korkea lieriö.

24-metrinen pyörivä lieriö perustuu Magnus-ilmiöön eli pyörivän kappaleen muodostamaan paine-eroon, joka tuottaa tässä tapauksessa alukselle työntövoimaa.

Myös urheilijat hyödyntävät Magnus-ilmiötä palloa heittäessään tai lyödessään – tosin harva heistä tietää ilmiön oikeaa nimeä. Kun pallo heitetään alakierteellä, ilmiö tuottaa pallolle nostetta. Yläkierre puolestaan työntää palloa alaspäin.

Roottoripurjeen idean keksi saksalainen Anton Flettner jo 1920-luvulla. Kuitenkin vasta nyt ilmastonmuutoksen ja kiristyneiden ympäristövaatimusten myötä roottoripurjeiden potentiaalia on alettu toden teolla selvittää myös suurissa kaupallisissa aluksissa.

Suomalainen Norsepower kertoo kotisivuillaan, että roottoripurje vähentää aluksen keskimääräistä kulutusta ”yli kuudella prosentilla”. Useammilla purjeilla varustettu alus voi optimaalisissa tuuliolosuhteissa vähentää kulutusta jopa viidesosalla.

M/S Gracen kohdalla roottoripurjeen odotetaan laskevan nesteytetyn maakaasun kulutusta 300 tonnilla ja hiilidioksidipäästöjä jopa 900 tonnilla vuodessa.

”Tämä on maailman ensimmäinen tuulivoimalla ja nesteytetyllä maakaasulla toimiva hybridialus”, Viking Linen markkinointijohtaja Kaj Takolander iloitsee.

Norsepowerin kehittämä roottoripurje on viiden vuoden työn tulos. Yhtiön perustaja Tuomas Riski kertoo Wiredille, että Norsepower on tarjonnut tähän mennessä vakuuttavimman näytön roottoripurjeiden hyödyistä suuressa mittakaavassa ja oikeissa meriolosuhteissa.

Norsepowerin kehittämät roottoripurjeet on valmistettu hiili- ja lasikuidusta. Purjeet eivät pyöri tuulen vaikutuksesta, vaan niitä pyöritetään erillisellä moottorilla. Purjeen pienempi paino tarkoittaa sitä, että niiden pyörittämiseen kuluu vähemmän energiaa.

Purjeiden pyörimisnopeus sovelletaan tuuliolosuhteisiin automaattisesti tunnistimien avulla. Jos tuulen suunta tai voimakkuus muuttuvat laivalle epäsuotuisiksi, järjestelmä pysähtyy kokonaan, Viking Line kertoo tiedotteessaan.

Myös Viking Linen uuteen, vuonna 2020 valmistuvaan alukseen asennetaan kaksi Norsepowerin roottoripurjetta. Wired kertoo Norsepowerin solmineen sopimuksen myös maailman merkittävämpien laivaoperaattorien, tanskalaisen Maersk Tankersin ja energiayhtiö Shellin kanssa.

Tekniikan Maailma kirjoitti roottoripurjeista artikkelissaan myös vuonna 1982.