Huhut ilmaston lämpenemisestä ovat suuresti liioiteltuja. Etelä-Suomessakin on tänä talvena päästy osallisiksi ihmiset ja autot hyydyttävistä pakkasista. Autojen talviominaisuudet ovat siis edelleen arvossaan. Mutta paranevatko ne muiden ominaisuuksien tahtiin? Kykenevätkö uudet automallit entistä paremmin selviytymään pohjoisesta ulottuvuudesta?

Citroën C3 1,4 SX Pack

Fiat Stilo 80 Active 5-ov.

Ford Fiesta 1,4 Ambiente 5-ov.

Honda Jazz 1,4i LS

Hyundai Getz 1,3 GLS 5d

Mazda 6 Sport 1,8 Elegance DSC

Mini Cooper Pepper

Mitsubishi Space Star 1,6 Family

Nissan Primera 1,6 Visia Sportdeck

Opel Vctra 2,2, GTS

Renaul Megane HB 1,6 16V Confort Privilége 5-ov.

Saab 9-3 Sport Sedan 1,8t Vector

Seat Ibiza 1,4 16V Sport 100

Skoda Superb 1,8 Turbo Comfort

Toyota Corolla 1,6 VVT-i Linea Terra HB 5-ov.

Volkswagen Polo 1,4 Comfortline 5-ov.

Volvo V40 Sportswagon 1,8

Autovuosi 2002 vieri vilkkaana. Uusia ja uudistuneita malleja rullasi tuotantolinjoilta asiakkaiden ulottuville. Kaikissa kokoluokissa tapahtui nuorentumista, mutta erityisesti pikkuautojen ja ylemmän keskiluokan valikoima vaihtui koko lailla perusteellisesti. Myös niiden välissä tapahtui merkittäviä mallivaihdoksia. Sen osoittavat Vuoden Autot 2002 ja 2003, Peugeot 307 ja Renault Megane, jotka muodostavat tämänkertaisen 19 auton talvitestin jännevälin.

Uusi autotekniikka ja rohkea muotoilu ovat tietenkin monessa suhteessa kiehtovia. Samalla kannattaa muistaa, että autotehtaiden päätähtäimessä ovat lauhojen, väkirikkaiden maiden massiiviset automarkkinat. Vaikka insinöörit ehkä tietäisivätkin, miten autosta tehdään talvikelpoinen, tuiskua, pakkasta ja liukkautta sietävä, ei autotehtaan talousosasto aina ole samaa mieltä. Kuten talojen tai teiden rakentaminen leveyspiiriemme ilmastoa sietäväksi maksaa selvää rahaa, niin myös parhaalla mahdollisella tavalla täällä toimivien autojen valmistaminen on kallista.

Koska autot kuitenkin ovat markkinoista riippumatta jokseenkin samanlaisia, on mielenkiintoista nähdä, miten eri valmistajat asiaan suhtautuvat. Suomesta kantautuvat valitukset tehottomasta lämmityslaitteesta, ohjauksen tunnottomuudesta talvirenkain varustettuna tai heikoista valoista kaikuvat valitettavan usein kuuroille korville. Loistavan talviauton valmistaminen vain ei ole taloudellisesti perusteltua. Ongelmaa ei yhtään helpota se, että pohjoismaisetkin autonvalmistajat ovat jo pitkään kuuluneet suuriin konserneihin.

Silti toiset autot pärjäävät talvessa toisia paremmin. Eräät asiat voidaan samoin kustannuksin suunnitella toimiviksi myös karummissa olosuhteissa, kunhan asiaa vain joku tulee ajatelleeksi.

Tekniikan Maailman talvitestien tarkoitus on ollut kautta niiden historian selvittää, mistä autoista löytyvät parhaat talviominaisuudet. Nyt testiin joutuneet autouutuudet osoittavat, että kaikissa suhteissa kehitys ei ole kulkenut suomalaisia lämmittävään suuntaan. Näillä meidän kuitenkin on tultava toimeen, ainakin kunnes ilmasto lopullisesti lämpenee.

(Tiivistelmä Velimatti Honkasen artikkelista TM 3/03, s. 10-39)