Talvirenkaiden käyttäminen talvella on pakollista Pohjoismaissa. Sen sijaan renkaiden valinta on ostajasta itsestään kiinni. Hinta ei saisi olla ainoa ostopäätökseen vaikuttava tekijä. On osattava tehdä viisas päätös, sillä kyseessä on kallis hankinta ja ennen kaikkea talviajon turvallisuus.

Nastarenkaat: Agi Sarek 2, Aurora W403 , Bridgestone Noranza , Continental Winter Viking 1 , Courier Snowfox, Gislaved Nord Frost 3, Goodyear UG500, Hankook W404, Kumho I’Zen Stud KW11, Michelin Ivalo, Nokian Hakkapeliitta 4, Pirelli Winter Carving ja Toyo Observe G1S

Kitkarenkaat: Agi Soft Sarek, Bridgestone Blizzak WS-50, Continental ContiVikingContact 3, Gislaved SoftFrost2, Hankook IceBear W604, Michelin X-Ice, Nokian Hakkapeliitta Rsi ja Uniroyal MS Plus Soft

H-luokan kitkarengas: Nokian WR

Pohjoismaiset talviolosuhteet vaativat talvirenkaalta paljon. Olisi helppoa tehdä rengas, joka on hyvä joko pelkästään lumipinnalla, jäällä, märällä asfaltilla, uraisella tiellä tai jossain muussa yksittäisessä olosuhteessa. Renkaalta kuitenkin vaaditaan mahdollisimman hyvää suorituskykyä kaikissa niissä keleissä, jotka Pohjolan talvessa esiintyvät.

Lähes kaikki merkittävät renkaanvalmistajat ovat huomanneet, että Keski-Eurooppaan suunniteltu rengas ei sovellu pohjoisen keleihin. Vertailussamme on mukana Nokian WR osoittamassa, kuinka huonoista talvirenkaista keskieurooppalaisissa on kysymys. Nokian ei ole olennaisesti sen huonompi tai parempi kuin muutkaan tämän sarjan renkaat. Onneksi meidän ei tarvitse ajella talvella tällaisilla renkailla.

Kun hankitaan uudet renkaat, ne on muistettava sisäänajaa. Sisäänajo tarkoittaa rauhallista liikkumista ja turhan sutimisen ja rajun kaarreajon välttämistä. Uusi rengas on aluksi hieman liukas. Siksi sen sisäänajo on viisainta hoitaa silloin, kun ajoalusta on vielä pitävä. Paljas tienpinta karhentaa rengasta ja poistaa pinnasta muottisilikonit.

Uudet nastarenkaat kaipaavat kitkarengasta pidemmän sisäänajon, mikäli halutaan varmistaa nastojen kiinni pysyminen jatkossa. Liian raju ajotyyli uusilla nastarenkailla suurentaa nastaulkonemaa ja irrottaa nastat herkästi. Rauhallisen sisäänajon jälkeen nastojen irtoaminen ei tule olemaan normaaliajossa mikään ongelma.

Jostain syystä liukas keli yllättää monet autoilijat joka vuosi.Kun ensilumet satavat ja musta jää ilmaantuu teille, alkaa rengaskauppiaitten kulta aika. Kaikilla on kiire saada renkaat alle samana päivänä. Rengaskaupan hulluilla päivillä ei alennuksia tarvitse jakaa eikä asennustöiden hinnoista tinkiä. Hoitamalla nämä asiat ennen kauden kiireisintä aikaa voi hintoja vertailla rauhassa ja neuvotella alennuksista.

Kiire asennustöissä johtaa helposti hutilointiin ja jopa asennusvirheisiin..Jos rengas on istutettu huonosti vanteelle, vähenevät renkaan ajettavuus ja pitokyky. Jos epäilee tällaista virhettä, asian voi yrittää korjata itsekin täyttämällä rengas ylisuureen paineeseen ja pudottamalla sitten oikeaan paineeseen.

Oikea rengaspaine kannattaa tarkistaa mieluiten rengasmerkin edustajalta, jotta varmistutaan muun muassa renkaan tasaisesta kulumisesta. Yleensä talvirenkaisiin suositellaan 20 kilopascalia (0,2 baaria) suurempaa painetta kuin kesärenkaille. Eri rengasprofiilit vaativat myös toisinaan erisuuruiset paineet, jotta ajettavuus toimii tarkoitetulla tavalla.

Rengasvertailumme antaa kuvan eri merkkien välisistä suhteista. Kärkipään renkaat ovat ominaisuuksiltaan hyvin lähellä toisiaan. Siksi valintaa tehdessä voi antaa saatavuuden tai hinnan ratkaista parhaiden merkkien välillä. Sen sijaan näiden ero testissä huonosti sijoittuneisiin on niin suuri, että häntäpään renkaiden hankintaa on vaikea perustella hinta- tai muillakaan syillä. Kysymyksessä on kuitenkin oma ja muiden tielläliikkujien turvallisuus.

Tärkein valinta rengasmerkin ohella on päättää, ottaako perinteisen nastarenkaan vai kitkarenkaan. Näyttää siltä, että kitkarenkaan kulta-ajat ovat takanapäin ja niiden osuus on laskemassa. Testin lopputuloksista voi päätellä, että nastarenkaat ovat kokonaisuutena paremmat. Näin ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteisesti. Kitkarenkailla on paljon hyviä ominaisuuksia. On vain tiedettävä mitä ostaa, kun hankkii kitkarenkaat.

Kitkarenkaat ovat suurimman osan talvesta paremmat kuin nastarenkaat. Valitettavaa kitkarenkaiden kannalta, mutta ne ovat luonteeltaan kaksijakoiset. Hieman kärjistäen ne ovat joko erittäin hyvät tai erittäin huonot kelistä riippuen. Silloin vastuu ajamisen turvallisuudesta vaatii kuljettajalta erityistä harkintaa. Kitkarengas ei ole aloittelevan autoilijan rengas, mutta palvelee erinomaisesti kokenutta ja harkitsevaa autoilijaa.

Usein kuulee kitkarenkaan valintaperusteeksi sen, että ajosta suurin osa tapahtuu kaupungissa ja paljailla pääteillä. Toisaalta juuri näillä ajopinnoilla esiintyy eniten kitkarenkaille kohtalokasta hioutunutta jääpintaa. Parhaiten kitkarenkailla tulee toimeen harvaan asutuilla seuduilla ja pienemmillä teillä. Eli juuri päinvastoin kuin useimmat asiaa ajattelevat. Kaupungissa ja pääteillä tulee esiin yksi kitkarenkaan parhaista ominaisuuksista, meluttomuus.

Perinteisesti nastarenkaiden pintakumi on ollut jäykempää kuin kitkarenkaan. Nastat eivät pysy liian pehmeässä kumiseoksessa. Uutuutena nastarengasrintamalla on kahden eri kumiseoksen käyttö, jolloin saadaan yhdistettyä kitkarenkaan ja nastarenkaan parhaita puolia. Keskellä rengasta on runsaasti lamelloitua kitkarenkaan pintaa muistuttavaa kuviota ja reunoilla nastarenkaalle tyypillisiä isompia kuviopaloja ilman lamellointia.

TALVIRENGAS ei ole hyvä kesärengas. Erityisesti kitkarenkaiden pehmeä seos ja runsas lamellointi ovat toivottavasti saavuttaneet huippunsa, sillä äkkinäisissä väistöliikkeissä paljaalla tienpinnalla auto saattaa joutua yllättävään ja hallitsemattomaan luisuun. Paljaalla asfaltilla nastarenkaat ovat olleet aikanaan selvästi kitkarenkaita parempia. Uudet nastarenkaat ovat kuitenkin lähentyneet kitkarenkaita myös tässä negatiivisessa mielessä. Hyvä talvipito on saavutettu keinoilla, jotka heikentävät sulan kelin ominaisuuksia. On kuitenkin muistettava, että talvirenkaat tehdään talvea varten.

(Tiivistelmä Jukka Antilan ja Timo Mäkelän artikkelista TM 16/04, s. 30-40)