Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat kehittäneet kaksi uutta ”aikamatkustusilluusiota”, jotka osoittavat, miten ihmisen aistit vaikuttavat toisiinsa.

California Institute of Technologyn tutkijat kertovat tiedotteessaan, että heidän kehittämänsä illuusiot kuvaavat niin sanottua jälkikäteistä ennustamista, missä myöhemmin tapahtuva aistihavainto voi jälkikäteisesti vaikuttaa ihmisen havaintoon aiemmin tapahtuneesta ilmiöstä.

Illuusioita kuvataan tarkemmin PLOS One -tiedejulkaisussa ilmestyneessä artikkelissa.

Alla olevassa ”Jänisilluusiossa” ihmisen aisteja hämätään piippauksilla ja välähdyksillä. (Pidä äänet päällä, kun katsot illuusion.)

Katsojaa pyydetään ensin katsomaan ruudun keskellä olevaa ristiä, ja samaan aikaan hän kuulee kolme piippausta. Ruudun alareunassa näkyy välähdyksiä.

Tutkijoiden mukaan suurin osa katsojista luulee näkevänsä kolme välähdystä piippausten mukaisesti. Todellisuudessa ruudulla esitetään vain kaksi välähdystä, mutta kolme piippausta saa ihmisen helposti luulemaan, että hän näki myös kolmannen välähdyksen.

Ilmiössä viimeinen piippaus vaikuttaa jälkikäteisesti ihmisen aistimukseen siitä, mitä toisen piippauksen aikana tapahtui – ja siitä syntyy ”aikamatkustuksen” kokemus.

Kun viimeinen piippaus–välähdys-pari esitellään, aivot olettavat, että niiltä on jäänyt huomaamatta toisen piippauksen yhteydessä näkynyt välähdys, sanoo päätutkija Noelle Stiles.

Toinen illluusio toimii hieman samalla tavalla mutta käänteisesti. Jos ihminen näkee kolme väläystä mutta kuulee vain kaksi piippausta, hän erehtyy helposti luulemaan nähneensä vain kaksi välähdystä.

Tämä illuusio johtuu samanlaisesta aivojen toimintamekanismista.

Tutkijat kertovat, että tutkimus auttaa arvioimaan sitä, miten ihmisen aistit muodostavat integroidun havaintokokonaisuuden.