Voisiko villistä mansikkakoisosta (Physalis pruinosa) tulla kaupallisesti kannattava viljelymarja?

Tutkijat ovat yhdistäneet genomiikkaa eli eliöiden genomien tutkimusta ja geenien editointia. Näillä menetelmillä he ovat pystyneet suurentamaan marjojen kokoa, kasvin muotota ja kukkien tuotantoa.

Näitä menetelmiä käytetään tällä hetkellä laajasti muun muassa maissin ja soijapavun ominaisuuksien paranteluun.

Tutkijoiden mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun tekniikoita on sovellettu niukasti hyödynnettyyn, jopa aliarvostettuun kasvilajiin.

Tutkijoiden tavoitteena oli kehittää kasvia niin, että sen viljely voisi olla kaupallisesti kannattavaa. Nyt siinä on tutkijoiden mukaan onnistuttu muutamassa vuodessa, kun villilajin ”kesyttäminen” muuten kestäisi kymmenestä jopa tuhansiin vuosiin.

Tutkimus on tänään maanantaina ilmestynyt lehdessä Nature Plants. Tutkijat työskentelevät Howard Hughes Medical Isntitutessa ja Boyce Thompson Institutessa.

Tutkijoiden mukaan tällaisella geeneihin ulottuvalla kasvijalostuksella on merkitystä, jotta toistaiseksi liian vähän hyödynnettävät, vain paikallisesti tunnettuja ruokakasveja kuten Länsi-Afrikasta kotoisin oleva maapähkinää (Vigna subterranea), tefheinää (Eragrostis tef) ja pitkäpapuihin kuuluva lehmänpapua (Vigna unguiculata) voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää paremmin.

Tutkijoiden parantelema mansikkakoiso (Physalis pruinosa) on lyhtykoisokasvi. Suomalaisille on markettien hedelmätiskeiltä tunnetumpi sen sukulaislaji karviaiskoiso eli ananaskirsikka (Physalis peruviana).

Tutkijat sekvensoivat kasvinäytteen genomin. Lisäksi he selvittivät, kuinka geenieditoinnin työkalua CRISPRiä (Clustered Regularly-Interspaced Short Palindromic Repeats) voitaisiin hyödyntää kasviin. Myös niiden geenien tunnistaminen, jotka tuottavat mansikkakoison ei-toivotut ominaisuudet, olivat tutkimukselle tärkeitä.

Tutkijat hyödynsivät aikaisempia geenitutkimuksia tomaateista. Tietämys siitä, mitkä geenit säätelevät tiettyjä tomaatin ominaisuuksia auttoivat tutkijoita manipuloimaan mansikkakoison vastaavia geenejä. Nämä kaksi kasvia ovat kaukaisia sukulaisia keskenään.