Kirjailijan työ näyttäytyy useimmille ihmisille kutakuinkin niin epäteknisenä ammattina kuin mahdollista. Ajatellaan, että kirjailijalle riittää, kun hänellä on käytössään tietokone ja tulostin – tai pelkkä vanha kunnon mekaaninen Remington – ja sen jälkeen mielikuvitus hoitaa kaiken muun.

Totuus ei voisi olla erilaisempi, ainakin mitä tulee suurvaltapoliittisia uhkakuvia ja kansainvälistä rikollisuutta teoksissaan käsittelevään kirjailijaan. Trilleristille teknologia on pohjaton ideakirstu.

Nykyisin rikoskirjailijat kuvaavat tai ainakin sivuavat tarinoissaan poliisin teknistä rikostutkintaa. Se on kehittynyt viime vuosikymmeninä valtavin harppauksin tieteenalaksi, joka hyödyntää kaikkein uusimpia teknologisia innovaatioita.

Poliisin tekninen rikostutkinta on myös alan kehittelyn etulinjassa esimerkiksi DNA-tutkimuksen, molekyylitunnistuksen sekä ihmisten kasvojen ja äänen tunnistamisen osalta.

Maailmanpolitiikkaa seuraava trilleristi saa tätä nykyä lukea lähes päivittäin signaalitiedusteluun ja tietoliikenneverkkojen väärinkäyttöön liittyviä uutisia, kiitos muun muassa Edward Snowdenin paljastusten.

Yhdysvaltojen valtavan signaalitiedustelulaitoksen eli Kansallisen turvallisuusviraston käytössä on maailman edistyneintä teknologiaa, jonka avulla NSA pystyy vakoilemaan miltei mitä tahansa viestintää kaikkialla maailmassa. Ja tietoverkkojen kautta käytävää kybersotaa pidetään jo terrorismiakin vakavampana uhkana maailmanrauhalle.

Tulevaisuuden tekniset innovaatiot kiinnostavat ihmisiä sukupolvesta toiseen, ja se jos mikä helpottaa kirjailijan työtä.

Trillereiden perusominaisuus on pyrkiä yllättämään lukija, ja siihen uusi, vielä tuntematon teknologia tarjoaa hienoja välineitä. Vain harva lukija on vielä ehtinyt kuulla vaikkapa Yhdysvaltojen armeijan tutkimuslaitoksen DARPA:n kehittelemistä itseohjautuvista luodeista, jotka läpäisivät ensimmäiset testit tämän vuoden alussa.

Itse olen kirjoittanut romaaneissani viimeisen viidentoista vuoden aikana muun muassa fuusioreaktoreista, eliniän pidentämisestä geeniteknologian avulla, kybersodankäynnistä, bioaseista ja sähkömagneettiseen pulssiin perustuvista aseista.

Kirjailija voi myös nostaa esiin teknisen kehityksen mukanaan tuomia uhkia. Juuri nyt huolta herättävät muun muassa mahdollisuus kaapata auton tai lentokoneen hallinta niiden langattoman verkon kautta sekä miehittämättömien ilma-alusten käytön yleistyminen sotilastehtävissä. Lennokkien avulla on murhattu maailmalla vuoden 2002 jälkeen jo viitisen tuhatta ihmistä.

Tekninen kehitys on mullistamassa myös lukemista. Sähkökirjat ovat nousseet nopeasti valtavaan suosioon useissa länsimaissa, joillakin markkinoilla ne ovat jo ehtineet ohittaa painettujen kirjojen suosion. Vielä jokin aika sitten monet pitivät e-kirjoja uhkana, mutta nyt, kun kirjamyynti supistuu Suomessakin vuosi vuodelta, e-kirjat nähdään yhä yleisemmin mahdollisuutena.

Kuten englantilainen näyttelijä-kirjailija Stephen Fry on sanonut: sähkökirja on painetulle kirjalle yhtä suuri uhka kuin liukuportaat rappusille. Kuka tietää, vaikka uusi teknologia koituisi vielä kirjan ja kirjailijoiden pelastukseksi.